Kansainvälisyystoiminta nuorisotyön mahdollisuutena : Kansainvälisyystoiminnan kartoitus ja kehittäminen Auran kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa
Heikkilä, Taru (2016)
Heikkilä, Taru
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918137
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Auran kunnan nuorten kiinnostusta kansainvälisyystoimintaa kohtaan sekä kansainvälisyystoiminnan kehittämistä Auran kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa. Työn tilaajana oli Auran kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, jonka tehtävänä on tarjota nuorille monipuolista toimintaa vapaa-ajalle. Kehittämistyön kohderyhmänä oli Auran kunnan 13-17-vuotiaat nuoret. Kehittämistyössä tutkimuskysymyksiksi muodostuivat ”Miksi kansainvälisyystoimintaan tulee tarjota Aurassa?” sekä ”Onko Auran kunnan nuorilla kiinnostusta kansainvälisyystoimintaa kohtaan?”. Näihin kysymyksiin saatujen vastausten avulla luotiin opinnäytetyön konkreettinen tuotos, kansainvälisyysklubin vuosisuunnitelma.
Nykypäivänä kansainvälisyys on osa suomalaista arkea varsinkin isommissa asutuskeskuksissa. Kansainvälisyys jää kuitenkin vähemmälle huomiolle suurten kaupunkien ulkopuolella. Tämän vuoksi kansainvälisyyden tuominen osaksi pienten paikkakuntien arkea on tärkeää. Aura on pieni paikkakunta Turun kupeessa, jossa kansainvälisiä kohtaamisia tapahtuu vähän. Aurassa kunnan nuorisotyö tavoittaa suuren osan paikkakunnalla asuvista nuorista. Tämän ansiosta nuorisotyössä ollaan ryhdytty heräämään kansainvälisyystoiminnan mahdollisuuksiin. Myös tulevina vuosina, peruskouluissa porrastetusti voimaan tuleva, uusi opetussuunnitelma tukee osaltaan kansainvälisyyden tärkeyttä osana nuorten kasvua ja kehitystä. Opetussuunnitelman uudet suuntaukset tukivat myös tämän opinnäytetyön ajankohtaisuutta.
Menetelminä tässä tapaus- eli case-tutkimuksessa käytettiin kyselyä, haastattelua ja benchmarkingia. Kyselyllä kartoitettiin paikkakunnan nuorten asenteita ja kiinnostusta kansainvälisyystoimintaa kohtaan. Haastattelut toteutettiin kolmelle nuorelle, jotka ovat aiemmin osallistuneet Auran kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen järjestämään kansainvälisyystoimintaan. Tarkoituksena oli kartoittaa heidän kokemuksiaan kansainvälisyystoimintaan osallistumisesta ja miten kokemukset ovat vaikuttaneet myöhemmin elämässä. Lisäksi kehittämistyön tueksi benchmarkattiin naapurikunta Liedon kansainvälisyystoimintaa ja Villa Elban tuottamaa International Club-ohjaajan opasta. Tuloksia analysoidessa käytettiin niin laadullisia kuin määrällisiäkin menetelmiä, kuten esimerkiksi teemoittelua.
Tutkimuksessa saatiin selville, että kansainvälisyystoiminnalle on kysyntää ja se koetaan tarpeelliseksi Auran kunnassa. Kyselyyn vastanneiden nuorten keskuudesta löytyy kiinnostusta kansainvälistymistä kohtaan. Monet nuorista olivat kiinnostuneita lähtemään ulkomaanjaksoille ja tutustumaan uusiin kulttuureihin. Näihin tarpeisiin pyritään vastaamaan kehittämällä Auran kulttuuri ja vapaa-aikatoimen nuorisotyön tarjoamaa kansainvälisyystoimintaa.
Kehittämistyön tuloksena elokuussa 2016 aloitettiin kansainvälisyysklubi, joka kokoontuu kerran viikossa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kansainvälisyysklubin vuosisuunnitelma, johon on suunniteltu lukukauden ajalle jokaisen tapaamiskerran teema ja sisältö. Suunnitelman avulla ohjaajan on helppo lähteä toteuttamaan toimintaa, kun tapaamiskerran tavoite ja sisältö ovat selvillä. Kyseistä vuosisuunnitelmaa voidaan soveltaa myös muiden organisaatioiden kansainvälisyystoimintaan sopivaksi. Tällaisia organisaatioita voivat olla erimerkiksi sellaiset kunnat ja järjestöt, jotka suunnittelevat kansainvälisyystoimintaa nuorten palveluiden tarjontaan.
Nykypäivänä kansainvälisyys on osa suomalaista arkea varsinkin isommissa asutuskeskuksissa. Kansainvälisyys jää kuitenkin vähemmälle huomiolle suurten kaupunkien ulkopuolella. Tämän vuoksi kansainvälisyyden tuominen osaksi pienten paikkakuntien arkea on tärkeää. Aura on pieni paikkakunta Turun kupeessa, jossa kansainvälisiä kohtaamisia tapahtuu vähän. Aurassa kunnan nuorisotyö tavoittaa suuren osan paikkakunnalla asuvista nuorista. Tämän ansiosta nuorisotyössä ollaan ryhdytty heräämään kansainvälisyystoiminnan mahdollisuuksiin. Myös tulevina vuosina, peruskouluissa porrastetusti voimaan tuleva, uusi opetussuunnitelma tukee osaltaan kansainvälisyyden tärkeyttä osana nuorten kasvua ja kehitystä. Opetussuunnitelman uudet suuntaukset tukivat myös tämän opinnäytetyön ajankohtaisuutta.
Menetelminä tässä tapaus- eli case-tutkimuksessa käytettiin kyselyä, haastattelua ja benchmarkingia. Kyselyllä kartoitettiin paikkakunnan nuorten asenteita ja kiinnostusta kansainvälisyystoimintaa kohtaan. Haastattelut toteutettiin kolmelle nuorelle, jotka ovat aiemmin osallistuneet Auran kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen järjestämään kansainvälisyystoimintaan. Tarkoituksena oli kartoittaa heidän kokemuksiaan kansainvälisyystoimintaan osallistumisesta ja miten kokemukset ovat vaikuttaneet myöhemmin elämässä. Lisäksi kehittämistyön tueksi benchmarkattiin naapurikunta Liedon kansainvälisyystoimintaa ja Villa Elban tuottamaa International Club-ohjaajan opasta. Tuloksia analysoidessa käytettiin niin laadullisia kuin määrällisiäkin menetelmiä, kuten esimerkiksi teemoittelua.
Tutkimuksessa saatiin selville, että kansainvälisyystoiminnalle on kysyntää ja se koetaan tarpeelliseksi Auran kunnassa. Kyselyyn vastanneiden nuorten keskuudesta löytyy kiinnostusta kansainvälistymistä kohtaan. Monet nuorista olivat kiinnostuneita lähtemään ulkomaanjaksoille ja tutustumaan uusiin kulttuureihin. Näihin tarpeisiin pyritään vastaamaan kehittämällä Auran kulttuuri ja vapaa-aikatoimen nuorisotyön tarjoamaa kansainvälisyystoimintaa.
Kehittämistyön tuloksena elokuussa 2016 aloitettiin kansainvälisyysklubi, joka kokoontuu kerran viikossa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kansainvälisyysklubin vuosisuunnitelma, johon on suunniteltu lukukauden ajalle jokaisen tapaamiskerran teema ja sisältö. Suunnitelman avulla ohjaajan on helppo lähteä toteuttamaan toimintaa, kun tapaamiskerran tavoite ja sisältö ovat selvillä. Kyseistä vuosisuunnitelmaa voidaan soveltaa myös muiden organisaatioiden kansainvälisyystoimintaan sopivaksi. Tällaisia organisaatioita voivat olla erimerkiksi sellaiset kunnat ja järjestöt, jotka suunnittelevat kansainvälisyystoimintaa nuorten palveluiden tarjontaan.