Vastasyntyneen kipumittarin käytettävyyden arviointi vastasyntyneiden valvontayksikön hoitajien näkökulmasta

Abstract

Vastasyntyneiden kipumittareita on olemassa runsaasti. Yhtenäistä hoitokäytäntöä ja ”kultaista standardia” ei ole määritetty vastasyntyneen kivun mittauksessa, eikä yksikään kipumittari ole noussut toista sopivammaksi päivittäiseen hoitotyöhön. Onnistunut vastasyntyneen kivunhoito edellyttää kivun mittaamista ja tunnistamista. Eteläsuomalaisessa vastasyntyneiden valvontayksikössä ei ole käytössä kipumittaria päivittäisessä hoitotyössä. Yksikkö sijaitsee synnytys- ja lapsivuodeosaston välittömässä läheisyydessä. Vastasyntyneiden valvontayksikön hoitaja työskentelee tarvittaessa myös lapsivuodeosastolla.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää vastasyntyneiden kivun mittaamiskäytäntöjä ja valita vastasyntyneiden valvontayksikön ja lapsivuodeosaston käyttöön sopiva vastasyntyneen kipumittari päivittäiseen hoitotyöhön. Vertailtaviksi kipumittareiksi valikoituivat Échelle Douleur Inconfort Nouveau-Né, neonatal pain and discomfort scale (EDIN) ja Neonatal Infant Acute Pain Assessment Scale (NIAPAS). Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Yksikköön jaettiin 50 lomaketta, jotka henkilökunta täytti sisäänottokriteerit täyttäneiden vastasyntyneiden kivun arviointitilanteiden yhteydessä. Lomakkeissa vastattiin kipumittareiden käytettävyyttä koskeviin kysymyksiin sekä Likertin asteikolla 1–4 että kahden avoimen kysymyksen avulla.

Kvantitatiivisen aineiston analyysi tehtiin SPSS v23:n avulla sekä frekvenssejä tarkastellen että ristiintaulukoinnin avulla. Kvalitatiivisen aineiston analyysiin käytettiin induktiivista lähestymistapaa ja sisällönanalyysiä. Aineisto pelkistettiin ja luokiteltiin alaluokista yläluokkiin.

Kvantitatiivisen aineiston perusteella kumpikaan kipumittari ei noussut oleellisesti toista sopivammaksi käyttää. Kvalitatiiviseen aineiston analyysin pohjalta vastasyntyneiden valvontayksikön hoitajien käyttöön paremmin sopivammaksi kipumittariksi nousi NIAPAS, joka otti huomioon monipuolisemmin, laajemmin ja tarkemmin erilaiset kivun merkit hoitajien mielestä.

Opinnäytetyön tulokset antavat suuntaa vastasyntyneiden valvontayksikön hoitajien kokemuksista vertailtavien kipumittareiden käytössä, mutta tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa muihin vastaaviin yksiköihin tutkimuksen kohteena olevan hoitoympäristön ainutlaatuisuutensa ja aineiston pienen määrän vuoksi.

There are plenty of neonatal pain scales available. However, the integrated management practices and the "golden standard" are not defined in the neonatal pain measurement, and not a single pain scale has proven to be suitable for daily nursing care. Successful neonatal pain management requires the measurement and recognition of pain. The neonatal monitoring unit in Southern Finland is currently not using any pain scale in daily nursing care. The unit is located next to the delivery and maternity wards and the duty of the nurse of neonatal monitoring unit is to also work in the maternity ward if necessary.

The purpose of this study was to develop the practice of neonatal pain assessment and select a suitable neonatal pain scale to use in daily nursing care in the neonatal monitoring unit and in the maternity ward. A comparison has been made between two different neonatal pain scales. The selected pain scales for comparison were Échelle Douleur Inconfort Nouveau-Né, neonatal pain and Discomfort Scale (EDIN) and Neonatal Infant Acute Pain Assessment Scale (NIAPAS). 50 questionnaire forms were distributed in the unit and nurses filled in the forms after neonatal pain assessment situations. These pain assessment situations happened with newborns who met the inclusion criteria. The forms contained questions about the usability of pain indicators using the Likert scale of 1–4 and two open-ended questions.

Quantitative data analysis was carried out using SPSS v23 by analysing frequencies and using cross-tabulation. The analysis of qualitative data was conducted using an inductive approach and content analysis. The material was reduced and the subclasses were classified as upper classes.

On the basis of quantitative data, neither pain scale proved to be substantially more suitable than the other. The qualitative analysis of the material shows that NIAPAS was considered to be more appropriate in measuring neonatal pain in the neonatal monitoring unit. The neonatal monitoring unit’s nurses’ perceptions were that NIAPAS was found to consider different signs of pain with more diversity, as well as being more extensive and detailed.

The results of the thesis give an indication of the neonatal monitoring unit’s nurses’ experiences in using the different pain scales. The results are not directly applicable, and cannot be generalized or compared to other similar units because of a limited sample that could be investigated, and the unique environment.