Transkriptiotekijä MAL:n ja tumalevyproteiinien välisten vuorovaikutusten tutkiminen immunosaostusmenetelmällä
Kujala, Jenni (2016)
Kujala, Jenni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918158
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää transkriptiotekijä MAL:n ja hiiren tumalevyproteiinien (Lamiini B -reseptori LBR, Laminaan sitoutuva polypeptidi-2 Lap2 ja emeriini) välillä olevasta mahdollisesta vuorovaikutuksesta immunosaostusmenetelmällä. Projekti tehtiin yhdessä väitöskirjatutkijan kanssa Helsingin yliopiston Biotekniikan Instituutissa Maria Vartiaisen johtamassa kansainvälisessä tutkimusryhmässä.
Projekti aloitettiin monistamalla spesifisillä alukkeilla hiiren geeniä, joka tuottaa tuman sisemmälle membraanikalvolle kiinnittymätöntä proteiinin osaa Lap2Ɛ:sta eli aminohappoja 1-409. Insertti liitettiin pENTR/D-TOPO-kloonausmenetelmällä TOPO-vektoriin. Menetelmällä saatu pENTR liitettiin HA- ja FLAG-destinaatiovektoreihin Gateway-kloonauksella. Muut tutkittavat tumalevyproteiinit sekä projektissa käytetty transkriptiotekijä MAL ja sen muunnelmat (MAL-NLS, MAL***, RPEL ja MALΔRPEL) löytyivät jo ryhmän käytöstä. Tutkittavia proteiineja tuottavat plasmidit transfektoitiin jetPRIME-reagenssilla hiiren alkiosta alunperin eristettyyn jatkuvaan solulinjaan NIH/3T3-fibroblastisoluihin. Ilmenemistason määrityksellä huomattiin, että solut eivät kyenneet tuottamaan samalla tasolla muokattuja tumalevyproteiineja verrattuna niiden täyspitkiin muotoihin. Solujen värjäyksellä saatiin lisätietoa proteiinien sijoittumisesta soluissa. Transmembraanidomeenin puuttuminen muokatuilla tumalevyproteiineilla mahdollisti niiden sijoittumisen tumaan.
Immunosaostusmenetelmällä tutkittiin tumalevyproteiinien ja MAL:n välistä vuorovaikutusta. Lap2Ɛ- ja LBR-proteiinien välisestä vuorovaikutuksesta transkriptiotekijä MAL:n kanssa ei voida näiden tutkimuksien perusteella sanoa mitään. Niiden ilmenemistasoa soluissa pitäisi saada kasvatettua, jotta vuorovaikutusta voitaisiin kunnolla tutkia. Emeriinin ja MAL:n välillä havaittiin kuitenkin vuorovaikutusta, kun agaroosihelmien avulla kiinnitettiin ensin emeriini ja tutkittiin MAL:n kiinnittymistä emeriiniin. Toisinpäin vuorovaikutusta ei kuitenkaan havaittu.
Immunosaostus menetelmänä on haastava ja monivaiheinen. Analyysit pitäisi toistaa useaan kertaan samoissa olosuhteissa ja saada samanlaisia tuloksia, jotta vuorovaikutuksesta voitaisiin olla varmoja. Massaspektrometrillä ja immunosaostuksella saadut vihjeet osoittavat kuitenkin, että vuorovaikutusta proteiinien välillä saattaa olla.
Projekti aloitettiin monistamalla spesifisillä alukkeilla hiiren geeniä, joka tuottaa tuman sisemmälle membraanikalvolle kiinnittymätöntä proteiinin osaa Lap2Ɛ:sta eli aminohappoja 1-409. Insertti liitettiin pENTR/D-TOPO-kloonausmenetelmällä TOPO-vektoriin. Menetelmällä saatu pENTR liitettiin HA- ja FLAG-destinaatiovektoreihin Gateway-kloonauksella. Muut tutkittavat tumalevyproteiinit sekä projektissa käytetty transkriptiotekijä MAL ja sen muunnelmat (MAL-NLS, MAL***, RPEL ja MALΔRPEL) löytyivät jo ryhmän käytöstä. Tutkittavia proteiineja tuottavat plasmidit transfektoitiin jetPRIME-reagenssilla hiiren alkiosta alunperin eristettyyn jatkuvaan solulinjaan NIH/3T3-fibroblastisoluihin. Ilmenemistason määrityksellä huomattiin, että solut eivät kyenneet tuottamaan samalla tasolla muokattuja tumalevyproteiineja verrattuna niiden täyspitkiin muotoihin. Solujen värjäyksellä saatiin lisätietoa proteiinien sijoittumisesta soluissa. Transmembraanidomeenin puuttuminen muokatuilla tumalevyproteiineilla mahdollisti niiden sijoittumisen tumaan.
Immunosaostusmenetelmällä tutkittiin tumalevyproteiinien ja MAL:n välistä vuorovaikutusta. Lap2Ɛ- ja LBR-proteiinien välisestä vuorovaikutuksesta transkriptiotekijä MAL:n kanssa ei voida näiden tutkimuksien perusteella sanoa mitään. Niiden ilmenemistasoa soluissa pitäisi saada kasvatettua, jotta vuorovaikutusta voitaisiin kunnolla tutkia. Emeriinin ja MAL:n välillä havaittiin kuitenkin vuorovaikutusta, kun agaroosihelmien avulla kiinnitettiin ensin emeriini ja tutkittiin MAL:n kiinnittymistä emeriiniin. Toisinpäin vuorovaikutusta ei kuitenkaan havaittu.
Immunosaostus menetelmänä on haastava ja monivaiheinen. Analyysit pitäisi toistaa useaan kertaan samoissa olosuhteissa ja saada samanlaisia tuloksia, jotta vuorovaikutuksesta voitaisiin olla varmoja. Massaspektrometrillä ja immunosaostuksella saadut vihjeet osoittavat kuitenkin, että vuorovaikutusta proteiinien välillä saattaa olla.