Minäkin haluan täällä, mutta minä mietin äiti
Fandi, Michael (2016)
Fandi, Michael
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817823
Tiivistelmä
Eri puolella Suomea – varsinkin isoimmissa kaupungeissa – katukuvassakin näkyy nuorten turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä, mutta enempää tietoa heistä ei paljoa ole. Nuorten turvapaikanhakijoiden on vaikea päästä ääneen ja saada ympärilleen heidän tilanteesta ihmisiä tietoisia. Teema on yhteiskunnallisesti tärkeä ja ajankohtainen. On syytä kiinnittää huomiota siihen, millaisessa ilmapiirissä turvapaikanhakijoiden kanssa tehdään työtä. Koko Euroopassa – ja myös Suomessa - on tullut turvapaikanhakijoiden aallon myötä, vuodesta 2015 alkaen, paljon reaktioita, kanta-asukkailla, poliitikoilla, erilaisilla ryhmillä. Yleisellä ilmapiirillä on merkitystä turvapakkahakijoiden mahdollisuuksissa, motivaatiossa, peloissa jne.
Opinnäytetyön pääkysymys on, miten nuoret turvapaikanhakijat voivat ja mikä heidän hyvinvointiin vaikuttaa. Näillä tiedoilla pystytään paremmin ennakoimaan, miten hyvin ja nopeasti he voivat sopeutua, kotoutua uuteen maahan. kulttuuriin ja vaikuttaa haluamallaan tavalla heidän uuteen elämään.
Laadullinen menetelmä sopii tutkimustavaksi silloin, kun tarkoituksena on kartoittaa ihmisten omia kokemuksia. Opinnäytetyötä varten tehtiin 9 haastattelua, joihin osallistui kaksi turvapaikanhakijanuorta, viisi vastaanottotyötä tekevää työntekijää ja kaksi vapaaehtoista, jotka toimivat myös ystäväperheenä turvapaikanhakijoille. Eli suoraan nuorilta, ammattilaisilta ja lähellä olevilta saadaan kokemuksia, havaintoja ja uutta tietoa, jonka avulla on mahdollista hahmottaa tärkeitä turvapaikanhakijanuoria koskevia asioita. Nuorten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin rakentaa omaa elämää uudessa maassa vaikuttaa esimerkiksi menneisyyden kokemukset ja traumat sekä niiden yli pääseminen, vastaanotto uudessa maassa, oman verkoston rakentaminen Suomessa, omaan yhteisöön kuuluminen, fyysinen ja psyykkinen terveys, koulutus ja työmahdollisuudet sekä harrastusmahdollisuudet.
Tuloksista saadaan kuva alaikäisten yksin tulleiden turvapaikanhakijapoikien tilanteesta vastaanottokeskuksissa, työntekijöiden haasteista sekä siitä, miten käytännössä on toimittu haastavissa tilanteissa. Tulokset osoittavat myös, että tietoa nuorten turvapaikanhakijoiden tilanteesta on liian vähän myös työntekijöillä. Työtekijöiden tietämys erilaisista kulttuureista vaihtelee paljon ja samalla heidän työnotteet, tavat ja asenteet vaihtelevat. Tästä johtuen kentällä näkyy hyvin erilaisia tapoja työskennellä nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa, koska työnkehys ei ole selvästi määritetty ja jokainen saa tai joutuu tekemään työtään omalla tavallaan sen takia, että ohjeistusta, kokemusta ja työmalleja ei vielä ole tai olemassa oleviin malleihin ei riittävästi perehdytä. Tässä tilanteessa on haastavaa taata jokaiselle nuorelle yksilöllistä, mutta kuitenkin tasavertaista ja oikeudenmukaista tukea ja ohjausta. Tulosten ymmärtämiseksi työnteko nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa pitää asettaa kontekstiinsa. Esimerkiksi yleinen ilmapiiri Suomessa, kiristynyt maahanmuuttopolitiikka ja joidenkin nuorten haastavat psyykkiset oireilut ovat hyvä pitää mielessä.
Opinnäytetyön tavoitteena on tiedon lisäämisen ohella nostaa esille kehittämisehdotuksia nuorten turvapaikanhakijoiden parissa tehdylle työlle.
Opinnäytetyön pääkysymys on, miten nuoret turvapaikanhakijat voivat ja mikä heidän hyvinvointiin vaikuttaa. Näillä tiedoilla pystytään paremmin ennakoimaan, miten hyvin ja nopeasti he voivat sopeutua, kotoutua uuteen maahan. kulttuuriin ja vaikuttaa haluamallaan tavalla heidän uuteen elämään.
Laadullinen menetelmä sopii tutkimustavaksi silloin, kun tarkoituksena on kartoittaa ihmisten omia kokemuksia. Opinnäytetyötä varten tehtiin 9 haastattelua, joihin osallistui kaksi turvapaikanhakijanuorta, viisi vastaanottotyötä tekevää työntekijää ja kaksi vapaaehtoista, jotka toimivat myös ystäväperheenä turvapaikanhakijoille. Eli suoraan nuorilta, ammattilaisilta ja lähellä olevilta saadaan kokemuksia, havaintoja ja uutta tietoa, jonka avulla on mahdollista hahmottaa tärkeitä turvapaikanhakijanuoria koskevia asioita. Nuorten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin rakentaa omaa elämää uudessa maassa vaikuttaa esimerkiksi menneisyyden kokemukset ja traumat sekä niiden yli pääseminen, vastaanotto uudessa maassa, oman verkoston rakentaminen Suomessa, omaan yhteisöön kuuluminen, fyysinen ja psyykkinen terveys, koulutus ja työmahdollisuudet sekä harrastusmahdollisuudet.
Tuloksista saadaan kuva alaikäisten yksin tulleiden turvapaikanhakijapoikien tilanteesta vastaanottokeskuksissa, työntekijöiden haasteista sekä siitä, miten käytännössä on toimittu haastavissa tilanteissa. Tulokset osoittavat myös, että tietoa nuorten turvapaikanhakijoiden tilanteesta on liian vähän myös työntekijöillä. Työtekijöiden tietämys erilaisista kulttuureista vaihtelee paljon ja samalla heidän työnotteet, tavat ja asenteet vaihtelevat. Tästä johtuen kentällä näkyy hyvin erilaisia tapoja työskennellä nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa, koska työnkehys ei ole selvästi määritetty ja jokainen saa tai joutuu tekemään työtään omalla tavallaan sen takia, että ohjeistusta, kokemusta ja työmalleja ei vielä ole tai olemassa oleviin malleihin ei riittävästi perehdytä. Tässä tilanteessa on haastavaa taata jokaiselle nuorelle yksilöllistä, mutta kuitenkin tasavertaista ja oikeudenmukaista tukea ja ohjausta. Tulosten ymmärtämiseksi työnteko nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa pitää asettaa kontekstiinsa. Esimerkiksi yleinen ilmapiiri Suomessa, kiristynyt maahanmuuttopolitiikka ja joidenkin nuorten haastavat psyykkiset oireilut ovat hyvä pitää mielessä.
Opinnäytetyön tavoitteena on tiedon lisäämisen ohella nostaa esille kehittämisehdotuksia nuorten turvapaikanhakijoiden parissa tehdylle työlle.