Kustannuslaskennan kehittäminen Maahanmuuttovirastossa

Abstract

Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan kvalitatiivinen case-tutkimus, jossa käsitellään kustannuslaskennan kehittämistä sisäministeriön alaisessa Maahanmuuttovirastossa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Maahanmuuttoviraston kustannuslaskennan nykytilanne, sitä ohjaava normisto sekä kehityskohteita, jotka tekevät kustannuslaskennasta nopeampaa, tarkempaa sekä hyödynnettävämpää. Työ on jaettu teoria- sekä empiriaosuuteen.

Teoriaosuudessa perehdyttiin kustannuslaskennan yleiseen doktriiniin; sen menetelmiin, käyttötarkoituksiin ja oppeihin. Lähdemateriaali koostuu aihepiirin kirjallisuudesta sekä internet-julkaisuista. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös valtion viraston kustannuslaskentaa ohjaavat lait, säädökset, asetukset ja normistot.

Empiirisessä osuudessa nojauduttiin omaan havainnointiin sekä viraston johdon teemakyselyihin kustannuslaskennan nykytilanteen määrittelemisessä. Tutkimustulokset osoittivat, että kustannusten allokoinnissa, kustannustiedon saatavuudessa ja hyödynnettävyydessä sekä laskennan tarkkuudessa on kehitettävää. Teoreettisen viitekehyksen, johdon kyselyiden, oman havainnoinnin ja sisältöanalyysin perusteella kehitettiin toimintopohjainen kustannuslaskentaratkaisu Excelillä, joka havaittiin toimivaksi. Lopuksi esitettiin kehitysehdotuksia ja jatkotutkimusaiheita, joilla kustannuslaskentaa voidaan kehittää entisestään.

This Bachelor’s thesis is a qualitative case study that examines the development of cost accounting methods in the Finnish Immigration Services, which is a government agency under the Ministry of the Interior. The objective of this thesis was to determine the current state of cost accounting in the Finnish Immigration Services, the standards guiding it, as well as the methods to develop the current cost accounting method to make it faster, more accurate and more beneficial. The thesis is divided into a theoretical and an empirical part.

The theoretical part delves into the cost accounting doctrine and its common methods, uses, and teachings. The sources for these were various thematically related publications and the Internet. This part also includes the laws, statutes, regulations and norms that guide cost accounting in a government agency. The empirical part is based on observation and written theme interviews targeted at the management to determine the current state of cost accounting in the agency. The results indicated that there is room for development in cost allocation, availability of cost information, and accuracy of the current cost accounting method. Based on the theoretical framework and information gained from the queries and observation, a method of activity-based costing was implemented with results that indicated success. Methods and topics for further development were presented at the end.