Yhtiömuodon muutos avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi
Harjula, Jonna (2016)
Harjula, Jonna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417257
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on yhtiömuodon muutos avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi. Työn tarkoituksena oli selvittää, kannattaako toimeksiantajayrityksen muuttaa yhtiömuotoa avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi. Työssä keskitytään tutkimaan asiaa erityisesti varojenjaon ja verotuksen näkökulmasta, mutta siinä esitellään myös muita yhtiömuotojen ominaispiirteitä koskien esimerkiksi hallintoa ja vastuun jakautumista yrityksessä. Toimeksiantajayritys päätettiin pitää anonyyminä yrittäjien toiveiden mukaisesti.
Kyseessä on toiminnallinen tapaustutkimus, jossa käytettiin kvalitatiivisia menetelmiä. Työn tietoperusta käsittelee avointa yhtiötä, osakeyhtiötä, yhtiömuodon muuttamista, ja siinä huomioitavia asioita sekä sen käytännön toteutusta. Lähteinä käytettiin monipuolisesti eri lakeja, kirjallisuutta, Internet-lähteitä ja toimeksiantajayrityksen toimitusjohtajan haastattelua. Työn empiirisessä osassa tehtiin toimeksiantajan viimeisimmän tilinpäätöksen pohjalta laskelmia, joissa selvitettiin, kuinka paljon yrityksen pitäisi maksaa veroja sekä avoimena yhtiönä että osakeyhtiönä.
Verolaskelmat tehtiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelman avulla käyttäen vuoden 2016 veroprosentteja. Laskelmissa laskettiin maksettavaksi tulevien verojen määrä tilikauden tuloksen ollessa 50 000 euroa ja 100 000 euroa. Laskelmissa selvitettiin verojen määrä erilaisilla varojenjakotapavaihtoehdoilla: avoimen yhtiön laskelmissa tilikauden tulos jaettiin yhtiömiehille voitto-osuuksina, ja osakeyhtiön laskelmissa se jaettiin joko kokonaan osinkoina, kokonaan palkkana tai puoliksi osinkoina ja puoliksi palkkana.
Laskelmista saadut tulokset osoittivat, että pelkästään yrittäjien verorasitusta ajatellen, yhtiömuodon muutos on kannattavaa. Tällöin osakeyhtiön tulo kannattaa maksaa kokonaan osinkoina tai puoleksi palkkana ja puoleksi osinkoina. Kuitenkin kokonaisverorasituksen kannalta toimeksiantajan ei välttämättä kannata muuttaa yhtiömuotoa. Jos yhtiömuotoa päätetään muuttaa, se on mahdollista tehdä ilman veroseuraamuksia. Muutos täytyy kuitenkin suunnitella huolellisesti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että yrittäjien täytyy itse päättää kannattaako yhtiömuotoa muuttaa, koska mitään yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei ole. Päätöksessä on hyvä ottaa huomioon verojen lisäksi kummankin yhtiömuodon muut positiiviset ja negatiiviset piirteet. Verolaskelmien tulokset ovat toimeksiantajalle hyvä lähtökohta lähteä miettimään yhtiömuodon muutoksen kannattavuutta.
Kyseessä on toiminnallinen tapaustutkimus, jossa käytettiin kvalitatiivisia menetelmiä. Työn tietoperusta käsittelee avointa yhtiötä, osakeyhtiötä, yhtiömuodon muuttamista, ja siinä huomioitavia asioita sekä sen käytännön toteutusta. Lähteinä käytettiin monipuolisesti eri lakeja, kirjallisuutta, Internet-lähteitä ja toimeksiantajayrityksen toimitusjohtajan haastattelua. Työn empiirisessä osassa tehtiin toimeksiantajan viimeisimmän tilinpäätöksen pohjalta laskelmia, joissa selvitettiin, kuinka paljon yrityksen pitäisi maksaa veroja sekä avoimena yhtiönä että osakeyhtiönä.
Verolaskelmat tehtiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelman avulla käyttäen vuoden 2016 veroprosentteja. Laskelmissa laskettiin maksettavaksi tulevien verojen määrä tilikauden tuloksen ollessa 50 000 euroa ja 100 000 euroa. Laskelmissa selvitettiin verojen määrä erilaisilla varojenjakotapavaihtoehdoilla: avoimen yhtiön laskelmissa tilikauden tulos jaettiin yhtiömiehille voitto-osuuksina, ja osakeyhtiön laskelmissa se jaettiin joko kokonaan osinkoina, kokonaan palkkana tai puoliksi osinkoina ja puoliksi palkkana.
Laskelmista saadut tulokset osoittivat, että pelkästään yrittäjien verorasitusta ajatellen, yhtiömuodon muutos on kannattavaa. Tällöin osakeyhtiön tulo kannattaa maksaa kokonaan osinkoina tai puoleksi palkkana ja puoleksi osinkoina. Kuitenkin kokonaisverorasituksen kannalta toimeksiantajan ei välttämättä kannata muuttaa yhtiömuotoa. Jos yhtiömuotoa päätetään muuttaa, se on mahdollista tehdä ilman veroseuraamuksia. Muutos täytyy kuitenkin suunnitella huolellisesti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että yrittäjien täytyy itse päättää kannattaako yhtiömuotoa muuttaa, koska mitään yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei ole. Päätöksessä on hyvä ottaa huomioon verojen lisäksi kummankin yhtiömuodon muut positiiviset ja negatiiviset piirteet. Verolaskelmien tulokset ovat toimeksiantajalle hyvä lähtökohta lähteä miettimään yhtiömuodon muutoksen kannattavuutta.