3-5-vuotiaiden lasten reippaan liikunnan määrä päiväkodissa
Koivu, Suvi (2016)
Koivu, Suvi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110315718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110315718
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää saavatko 3–5-vuotiaat lapset suositusten mukaisesti liikuntaa liikuntapainotteisessa päiväkodissa. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukainen määrä on tuon ikäisillä lapsilla kaksi tuntia reipasta ja hengästyttävää liikuntaa vuorokaudessa. Tutkimuksessa tutkittiin myös sukupuolen ja päiväunien vaikutusta reippaan liikunnan määrään. Lisäksi selvitettiin, että miten päiväkodin toiminta tukee lapsen liikkumisen toteutumista. Tutkimuksen avulla päiväkodin työntekijät saivat tietoa lasten liikunnan määrän toteutumisesta ja pystyvät tarvittaessa muokkaamaan toimintaansa fyysisesti aktiivisemmaksi.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Lasten reippaan liikunnan mittaamiseen käytettiin Polarin aktiivisuusrannekkeita ja aineisto synkronoitiin PolarGoFit -ohjelmaan. Päiväkodin toiminnan mittaamiseen käytettiin taulukkoa, johon dokumentoitiin hoitopäivän toimintatuokiot ja lasten vapaavalintaiset leikit. Tutkimukseen osallistui 21 lasta, joista 19 lapsen tulokset hyväksyttiin tutkimukseen. Osallistumisehtona oli mittausaika vähintään kuusi tuntia päivässä vähintään neljän päivän aikana. Tutkimus oli tapauskohtainen ja se on suoritettu vain yhteen yksikköön, minkä takia sitä ei voida pitää yleispätevänä.
Tutkimustulosten mukaan kyseisen päiväkodin lapset eivät saaneet suositusten mukaisesti riittävästi reipasta liikuntaa, vaan saavuttivat päivähoidon aikana keskimäärin kolmanneksen vuorokauden tavoitteesta. Tutkimuksessa selvisi, että tässä päiväkodissa pojat liikkuvat keskimäärin tyttöjä reippaammin ja päiväunia nukkuvilla lapsilla oli huomattavasti heikommat reippaan liikunnan tulokset kuin ei nukkuvilla lapsilla. Päiväkodin toiminnan todettiin kuitenkin tukevan lasten fyysistä aktiivisuutta monipuolisella ja eri tavalla kuormittavalla ohjatulla liikunnalla, jota järjestetään päivän aikana useasti.
Tutkimus antoi päiväkodin henkilökunnalle tietoa siitä, että lasten fyysiseen aktiivisuuteen on panostettava tulevaisuudessa entistä enemmän. Varsinkin passiivisten lasten aktivoimiseen sekä pienryhmätoiminnan lisäämiseen tulisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Lasten reippaan liikunnan mittaamiseen käytettiin Polarin aktiivisuusrannekkeita ja aineisto synkronoitiin PolarGoFit -ohjelmaan. Päiväkodin toiminnan mittaamiseen käytettiin taulukkoa, johon dokumentoitiin hoitopäivän toimintatuokiot ja lasten vapaavalintaiset leikit. Tutkimukseen osallistui 21 lasta, joista 19 lapsen tulokset hyväksyttiin tutkimukseen. Osallistumisehtona oli mittausaika vähintään kuusi tuntia päivässä vähintään neljän päivän aikana. Tutkimus oli tapauskohtainen ja se on suoritettu vain yhteen yksikköön, minkä takia sitä ei voida pitää yleispätevänä.
Tutkimustulosten mukaan kyseisen päiväkodin lapset eivät saaneet suositusten mukaisesti riittävästi reipasta liikuntaa, vaan saavuttivat päivähoidon aikana keskimäärin kolmanneksen vuorokauden tavoitteesta. Tutkimuksessa selvisi, että tässä päiväkodissa pojat liikkuvat keskimäärin tyttöjä reippaammin ja päiväunia nukkuvilla lapsilla oli huomattavasti heikommat reippaan liikunnan tulokset kuin ei nukkuvilla lapsilla. Päiväkodin toiminnan todettiin kuitenkin tukevan lasten fyysistä aktiivisuutta monipuolisella ja eri tavalla kuormittavalla ohjatulla liikunnalla, jota järjestetään päivän aikana useasti.
Tutkimus antoi päiväkodin henkilökunnalle tietoa siitä, että lasten fyysiseen aktiivisuuteen on panostettava tulevaisuudessa entistä enemmän. Varsinkin passiivisten lasten aktivoimiseen sekä pienryhmätoiminnan lisäämiseen tulisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota.