Jalkapallokentän lämmityksen energiankulutus Suomessa
Seiro, Jan (2016)
Seiro, Jan
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016103115570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016103115570
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin jalkapallokenttien lämmityksen energiankulutusta Suomessa sekä etsittiin kehityskohteita energiankulutuksen ja kustannusten vähentämiseksi. Kenttiä joudutaan pitämään korkeiden lämmityskustannusten vuoksi suljettuna kylmällä kaudella. Jotta lajin harrastamisen olosuhteita saataisiin parannettua, yleistilanne on syytä ensin kartoittaa ja sen jälkeen etsiä mahdollisia kehityskohteita. Vastaavaa tutkimusta aiheesta ei ole Suomessa aiemmin tehty.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista sekä kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimuksen perustaksi kerättiin yhteen aiempaa kirjallista materiaalia sekä alan ammattilaisten tietoa. Tarkoituksena oli saada oleellinen tieto suodatettua yhteen julkaisuun. Tämän aineiston perusteella laadittiin Webropol-kyselytutkimus, joka lähetettiin 59 jalkapallokentälle. Vastauksia saatiin 13 kentältä. Kyselytutkimuksen vastauksista pystyttiin johtamaan empiiristä tietoa nykytilanteesta sekä parannusehdotuksia energiankäyttöön ja kentänhoitoon.
Tuloksista selvisi, että noin 60 % Suomen kentistä joutuu pitämään kenttää suljettuna keskimäärin kolme kuukautta vuodessa korkeiden lämmityskustannusten takia. Lisäksi kenttien lämmityksen energiankulutus vaihtelee hyvin suuresti jopa samalla säävyöhykkeellä. Vaihteluväli oli 155 – 3000 MWh/a. Samassa suhteessa vaihtelivat lämmityksen kustannukset. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että lämmityskuluihin voidaan vaikuttaa suuresti prosessin ajotavoilla sekä kentänhoidollisilla toimenpiteillä. Myös teknisiä ratkaisuja, kuten automatiikkaa kehittämällä pohdittiin saatavan säästöjä aikaan. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sekä jo olemassa olevien kenttien energiatehokkuuden parantamiseen että uusien kenttien suunnittelun apuna.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista sekä kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimuksen perustaksi kerättiin yhteen aiempaa kirjallista materiaalia sekä alan ammattilaisten tietoa. Tarkoituksena oli saada oleellinen tieto suodatettua yhteen julkaisuun. Tämän aineiston perusteella laadittiin Webropol-kyselytutkimus, joka lähetettiin 59 jalkapallokentälle. Vastauksia saatiin 13 kentältä. Kyselytutkimuksen vastauksista pystyttiin johtamaan empiiristä tietoa nykytilanteesta sekä parannusehdotuksia energiankäyttöön ja kentänhoitoon.
Tuloksista selvisi, että noin 60 % Suomen kentistä joutuu pitämään kenttää suljettuna keskimäärin kolme kuukautta vuodessa korkeiden lämmityskustannusten takia. Lisäksi kenttien lämmityksen energiankulutus vaihtelee hyvin suuresti jopa samalla säävyöhykkeellä. Vaihteluväli oli 155 – 3000 MWh/a. Samassa suhteessa vaihtelivat lämmityksen kustannukset. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että lämmityskuluihin voidaan vaikuttaa suuresti prosessin ajotavoilla sekä kentänhoidollisilla toimenpiteillä. Myös teknisiä ratkaisuja, kuten automatiikkaa kehittämällä pohdittiin saatavan säästöjä aikaan. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sekä jo olemassa olevien kenttien energiatehokkuuden parantamiseen että uusien kenttien suunnittelun apuna.