Rangaistuskäytäntö : nuoret rikoksentekijät
Myyryläinen, Milla (2016)
Myyryläinen, Milla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100914962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100914962
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on nuoret rikoksentekijät ja mahdolliset rikosoikeudelliset seuraamukset Suomen lainsäädännön mukaan. Työn tavoitteena on selvittää nuorten rikoksentekijöiden rangaistuksia ja nuorena tehtyjen rikosten rangaistavuutta.
Työssä läpikäydään nuorille mahdolliset rangaistukset Suomessa ja pohditaan miksi nuoria rikoksentekijöitä rangaistaan lievemmin. Nuorille määrätyt yleisimmät rangaistukset tuodaan esille ja selvitetään, mikä olisi paras ratkaisu nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn. Tutkielmaa lukiessa lukijalle selviää nuoren rikoksentekijän määritelmä sekä rangaistusvastuun ikäraja. Työssä huomioidaan myös lainrikkojat, jotka eivät ole tekohetkellä vielä rangaistusvastuun alaisia, sekä heidän seuraamuksensa. Tutkielmassa käytetään myös vertailevaa oikeustiedettä, kun työn lopussa on esitelty Texasin nuorisorikosoikeutta. Tätä verrataan Suomen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön.
Rangaistuslajit ovat Suomessa samat aikuisille ja nuorille. Alaikäisiä kuitenkin rangaistaan lievemmin kuin aikuisia, sillä rikoslaissa (39/1889) on säädetty lievemmän rangaistusasteikon soveltamisesta henkilön ollessa rikoksentekohetkellä alle 18-vuotias. Lisäksi alle 18-vuotiaille on oma rangaistuksensa: nuorisorangaistus. Alle 21-vuotiaita kutsutaan nuoriksi rikoksentekijöiksi. Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyttä nuorta koskee myös tietynlainen erityissääntely.
Tutkielmassa keskeisimpinä lähteinä ovat ajantasainen lainsäädäntö, hallituksen esitykset sekä oikeuskirjallisuus ja tutkielmat. Opinnäytetyö on tarkoitettu nuorisorikosoikeudesta kiinnostuneille sekä opiskelijoille.
Työssä läpikäydään nuorille mahdolliset rangaistukset Suomessa ja pohditaan miksi nuoria rikoksentekijöitä rangaistaan lievemmin. Nuorille määrätyt yleisimmät rangaistukset tuodaan esille ja selvitetään, mikä olisi paras ratkaisu nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn. Tutkielmaa lukiessa lukijalle selviää nuoren rikoksentekijän määritelmä sekä rangaistusvastuun ikäraja. Työssä huomioidaan myös lainrikkojat, jotka eivät ole tekohetkellä vielä rangaistusvastuun alaisia, sekä heidän seuraamuksensa. Tutkielmassa käytetään myös vertailevaa oikeustiedettä, kun työn lopussa on esitelty Texasin nuorisorikosoikeutta. Tätä verrataan Suomen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön.
Rangaistuslajit ovat Suomessa samat aikuisille ja nuorille. Alaikäisiä kuitenkin rangaistaan lievemmin kuin aikuisia, sillä rikoslaissa (39/1889) on säädetty lievemmän rangaistusasteikon soveltamisesta henkilön ollessa rikoksentekohetkellä alle 18-vuotias. Lisäksi alle 18-vuotiaille on oma rangaistuksensa: nuorisorangaistus. Alle 21-vuotiaita kutsutaan nuoriksi rikoksentekijöiksi. Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyttä nuorta koskee myös tietynlainen erityissääntely.
Tutkielmassa keskeisimpinä lähteinä ovat ajantasainen lainsäädäntö, hallituksen esitykset sekä oikeuskirjallisuus ja tutkielmat. Opinnäytetyö on tarkoitettu nuorisorikosoikeudesta kiinnostuneille sekä opiskelijoille.