”Aika vaikeaa mennä maskin taakse” – Välineitä globaalikasvatustoiminnan laadunhallintaan Rauhankoulussa
Toivonen, Annukka (2016)
Toivonen, Annukka
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100514852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100514852
Tiivistelmä
Opinnäyte tarkastelee Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laatua. Rauhankoulu on vuonna 1998 perustettu Suomen Rauhanliiton toimintamuoto, joka tarjoaa kouluille globaalikasvatuksen toimintakokonaisuuksia, koulutusta kasvatusalan ammattilaisille sekä kehittää pedagogisia menetelmiä.
Opinnäytteen tarkoituksena on jäsentää ja selkiyttää Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laadunhallinnan kokonaisuutta. Tavoitteina oli tunnistaa ja nimetä Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laatutekijöitä, asettaa laatukriteereitä sekä tehdä näkyväksi Rauhankoulun organisaatiossa olevaa hiljaista tietoa. Tutkimuksellisen kehittämistyön myötä haluttiin löytää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laadunhallinnan kehittämiseksi.
Opinnäyte on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka mukailee toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia ja yhteisöllistä pajatyöskentelyä. Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä globaalikasvatustoiminnan laatua lähestytään Rauhankoulun toimijoiden näkökulmasta. Pajatyöskentelyyn osallistuneet Rauhankoulun toimijat ovat pääasiassa opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia, jotka toteuttavat globaalikasvatusta työssään. Kehittämistyön keskeinen tietoperusta rakentuu laadun teorioista ja postkolonialistiseen teoriaan pohjaavasta kriittisen globaalikasvatuksen teoriasta.
Kehittämistyön kannalta tärkeimmät tulokset liittyvät globaalikasvatustoiminnan laadun osa-alueisiin. Havainnointiaineiston analyysin kautta johdetut Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laatutekijät ovat globaalikasvatuksen tavoitteellisuus, tavoitteiden läpinäkyvyys ja reflektio, tiedon ja kuvitelman erottaminen, tarinallisuus tietojen kerronnassa, yhteistyö järjestön toimijoiden ja opettajien välillä, sekä ohjaajien välinen vertaisoppiminen. Rauhankoulun toimijoiden näkökulmasta nimetyt globaalikasvatuksen laadun osa-alueet ovat samansuuntaisia havainnointiaineiston analyysin kautta saatujen tulosten kanssa. Laadun osa-alueiksi Rauhankoulun toimijoiden näkökulmasta nimettiin yhteisöllinen kehittäminen, tavoitteellisuus, yhteistyö, ajankohtaisuus ja oppilaslähtöisyys sekä tarkoitukseen sopivat työtavat.
Kehittämistyön tuotoksina syntyivät Rauhankoulun laadunhallinnan organisoinnin malli, laatukortit välineeksi organisaation sisäiseen arviointiin sekä kehittämisehdotukset vertaispalautteen ja opettajayhteistyön käytänteiden selkiyttämiseen. Laadunhallinnan organisoinnin tavoitteena on Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan jatkuva kehittäminen, seuranta- ja arviointitiedon tuottaminen toiminnan ohjaamiseen sekä hyvien käytänteiden tunnistaminen ja levittäminen.
Kehittämistyön tuloksina luodut tuotokset, laadunhallinnan malli ja toimenpide-ehdotukset, on tehty Rauhankoulun globaalikasvatustoimintaan. Niitä voi soveltaen hyödyntää järjestötyön kentällä laajemmin. Opinnäytteen antamasta tiedosta ja kehittämistyön prosessin kuvauksesta voivat hyötyä alan ammattilaiset, globaalikasvatuskentän toimijat ja järjestöt, jotka toteuttavat globaalikasvatusta tai tekevät yhteistyötä koulujen tai muiden oppilaitosten kanssa.
Työn tilaajana toimi Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry.
Opinnäytteen tarkoituksena on jäsentää ja selkiyttää Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laadunhallinnan kokonaisuutta. Tavoitteina oli tunnistaa ja nimetä Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laatutekijöitä, asettaa laatukriteereitä sekä tehdä näkyväksi Rauhankoulun organisaatiossa olevaa hiljaista tietoa. Tutkimuksellisen kehittämistyön myötä haluttiin löytää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laadunhallinnan kehittämiseksi.
Opinnäyte on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka mukailee toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia ja yhteisöllistä pajatyöskentelyä. Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä globaalikasvatustoiminnan laatua lähestytään Rauhankoulun toimijoiden näkökulmasta. Pajatyöskentelyyn osallistuneet Rauhankoulun toimijat ovat pääasiassa opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia, jotka toteuttavat globaalikasvatusta työssään. Kehittämistyön keskeinen tietoperusta rakentuu laadun teorioista ja postkolonialistiseen teoriaan pohjaavasta kriittisen globaalikasvatuksen teoriasta.
Kehittämistyön kannalta tärkeimmät tulokset liittyvät globaalikasvatustoiminnan laadun osa-alueisiin. Havainnointiaineiston analyysin kautta johdetut Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan laatutekijät ovat globaalikasvatuksen tavoitteellisuus, tavoitteiden läpinäkyvyys ja reflektio, tiedon ja kuvitelman erottaminen, tarinallisuus tietojen kerronnassa, yhteistyö järjestön toimijoiden ja opettajien välillä, sekä ohjaajien välinen vertaisoppiminen. Rauhankoulun toimijoiden näkökulmasta nimetyt globaalikasvatuksen laadun osa-alueet ovat samansuuntaisia havainnointiaineiston analyysin kautta saatujen tulosten kanssa. Laadun osa-alueiksi Rauhankoulun toimijoiden näkökulmasta nimettiin yhteisöllinen kehittäminen, tavoitteellisuus, yhteistyö, ajankohtaisuus ja oppilaslähtöisyys sekä tarkoitukseen sopivat työtavat.
Kehittämistyön tuotoksina syntyivät Rauhankoulun laadunhallinnan organisoinnin malli, laatukortit välineeksi organisaation sisäiseen arviointiin sekä kehittämisehdotukset vertaispalautteen ja opettajayhteistyön käytänteiden selkiyttämiseen. Laadunhallinnan organisoinnin tavoitteena on Rauhankoulun globaalikasvatustoiminnan jatkuva kehittäminen, seuranta- ja arviointitiedon tuottaminen toiminnan ohjaamiseen sekä hyvien käytänteiden tunnistaminen ja levittäminen.
Kehittämistyön tuloksina luodut tuotokset, laadunhallinnan malli ja toimenpide-ehdotukset, on tehty Rauhankoulun globaalikasvatustoimintaan. Niitä voi soveltaen hyödyntää järjestötyön kentällä laajemmin. Opinnäytteen antamasta tiedosta ja kehittämistyön prosessin kuvauksesta voivat hyötyä alan ammattilaiset, globaalikasvatuskentän toimijat ja järjestöt, jotka toteuttavat globaalikasvatusta tai tekevät yhteistyötä koulujen tai muiden oppilaitosten kanssa.
Työn tilaajana toimi Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry.