Toiminnallisen sitoutumisen merkitys mielenterveyskuntoutuksessa : Integroitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Mielenterveyspalveluiden ja mielenterveyskuntoutuksen kehittäminen on Suomessa tehtyjen tutkimuksien ja virallisen eläkkeensaajien tilastojen perusteella sekä SOTE-uudistuksen myötä ajankohtaista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toiminnallisen sitoutumisen merkitystä mielenterveyskuntoutuksessa, sekä kartoittaa, mitkä tekijät edistävät ja estävät kuntoutusta. Opinnäytetyön tarve on noussut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Lohjan psykiatrian poliklinikan terapiayksiköltä. Tutkimuskysymyksenä on ollut, toiminnallisen sitoutumisen merkitys mielenterveyskuntoutuksessa.

Katsaus toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen tarkoituksena oli koota yhteen toiminnallisen sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä mielenterveyskuntoutuksessa. Opinnäytetyön teoreettisia näkökulmia ovat mielenterveyskuntoutus Suomessa, moniammatillisuus sekä toimintaterapian ajattelun perustana oleva toiminnallinen sitoutuminen.

Opinnäytetyön tuloksista nousi esiin kolme luokkaa, eli yksilöön-, ympäristöön- ja toimintaan liittyvät tekijät. Tulosten mukaan yksilöön liittyvät tekijät vaikuttavat eniten toiminnalliseen sitoutumiseen, kun taas ympäristöön ja toimintaan liittyvät tekijät vaikuttavat huomattavasti yksilöön. Tätä voisi kuvata kolminaisuuden kehänä, jossa tekijät ovat yhteydessä toisiinsa ja ovat toisistaan riippuvaisia. Tuloksista tärkeänä huomiona nousi esiin toiminnallisen sitoutumisen tasot, jotka vaikuttavat kuntoutumisen etenemiseen.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että toiminnallisella sitoutumisella ja kuntoutumisen edistymisellä on vahva yhteys. Ilman toiminnallista sitoutumista ja toimijuutta kuntoutuja erkaantuu itsestään ja muusta maailmasta sekä kadottaa oman näkemyksensä itsestä. Kuntoutujia tulisi kannustaa toiminnalliseen sitoutumiseen, sillä kuntoutuminen ei edisty ilman toiminnallista sitoutumista.

Developing mental health practice and mental health rehabilitation is now topical according to research made in Finland and the statistics by The Central Association of Finnish Pensioners. It is also the key aspect of the current renovation in Finnish Health Care system. The purpose of this study was to find out what is the meaning of occupational engagement in Mental Health rehabilitation and what are the key aspects that advance or prevent rehabilitation in Mental health. The study was commissioned by HUS (The Hospital District of Helsinki and Uusimaa) Lohja Psychiatry Therapy Department. The research question was to find the significance of occupational engagement in mental health rehabilitation.

The implementation for this study was an integrative literature review and the aim was to combine the key elements effecting occupational engagement in Mental Health Rehabilitation. The theoretical aspects in this thesis are Mental Health Rehabilitation in Finland, multiprofessional work and the concept of occupational engagement, which is one of the main foundation and thinking in occupational therapy.

Three categories came up in the review’s results: person-, environment- and occupation related factors. Person related factors have the biggest effect on engaging in occupation and rehabilitation, but the other factors (environmental and occupational) effected the person significantly. This could be described as a trinity’s ring. All the factors are interrelated and dependent on each other.

The conclusion of the results is that the progression of mental health rehabilitation and occupational engagement have a strong connection. Without occupational engagement there is no rehabilitation, the rehabilitee becomes estranged from themselves and the world around them, and loses the image of themselves. Occupational engagement embodies who we are and it engages us to the world around us. Rehabilitees should be encouraged to engage in occupations. There is no rehabilitation without occupational engagement.