MAPA-koulutus opiskelijoiden kokemana
Grön, Janika; Hassan, Fardus; Nisula, Aleksi (2016)
Grön, Janika
Hassan, Fardus
Nisula, Aleksi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061713166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061713166
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ovatko MAPA (Management of Actual or Potential Aggression)-koulutuksen käyneet opiskelijat hyötyneet ammattitaitoa edistävässä työharjoittelussa tai työtehtävissä koulutuksesta. Tarkoituksena oli myös selvittää opiskelijoiden kokemuksia MAPA-koulutuksessa käyttöönotetusta työkirjamallista, sekä se olivatko he käyttäneet MAPA-koulutuksessa opeteltuja menetelmiä työelämässä. Tutkimuksen tuloksia pystytään jatkossa käyttämään MAPA-koulutuksen kehittämiseen. Työmme toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin käyttämällä palautelomaketta, joka annettiin opiskelijoille täytettäväksi MAPA-koulutuksen suorittamisen jälkeen. Lomakkeessa kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, vastaamista varten lomakkeessa oli valmiit numeraaliset vastausvaihtoehdot. Analysoimme ensin kurssin suorittaneiden välittömästi täyttämät palautelomakkeet. Sen lisäksi lähetimme jatkokyselylomakkeen MAPA-koulutuksen käyneille, kun koulutuksen käymisestä oli kulunut aikaa ja osallistujilla oli kertynyt kokemusta harjoitteluista ja/tai työtehtävistä. Näin halusimme selvittää koulutuksen mahdollista siirtovaikutusta arkeen. Tilaajana toimii Laurea ammattikorkeakoulu.
Kohderyhmä opinnäytetyöllemme koostuu Laurea sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista. Kyselylomake lähetettiin Hyvinkään, Porvoon sekä Lohjan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Opiskelijat olivat suorittaneet MAPA Perusteet tai MAPA Vaativien ja hätätilanteiden hallinta -kurssin. Suurin osa kyselyyn vastanneista olivat sairaanhoitajaopiskelijoita, kyselyyn vastasi myöskin jonkin verran sosionomiopiskelijoita.
Heti MAPA-koulutuksen päätyttyä vastaajista 81,71% koki sen relevantiksi oppisisällöiltään omiin tarpeisiinsa nähden ja 72,76% koki MAPA-koulutuksen joko hyväksi tai erittäin hyväksi. Koulutuksen päätyttyä uusintakyselyyn vastanneista suurin osa, 74,75%, koki hyötyneensä koulutuksesta ainakin jossain määrin; heistä todella paljon 32,22%. Koulutuksen myötä suurin osa, 70,32%, koki saaneensa lisää itsevarmuutta kohdata haastavia asiakastilanteita. Vastaajista yhteensä 72,22% ajatteli, että pidempää viiden päivän MAPA-koulutusta joko tulisi tai kannattaisi järjestää kaikille. Tällä hetkellä viiden päivän koulutus on suunnattu vain päihde ja mielenterveystyöhön syventäville opiskelijoille. Englanninkielisen kirjan käyttö näkyi myös kyselyyn vastanneiden kommenteista negatiivisena palautteena, koska kurssissa käytettävä termistö koettiin vaikeaksi. Tämä muuttui vuoden alussa, kun käyttöön otettiin suomennettu MAPA Osallistujan työkirja, jota aletaan käyttää koulutuksessa. Vastaajat kokivat, että kertauskurssi olisi tarpeellista järjestää koulussa. 63% oli käyttänyt MAPAn ennaltaehkäiseviä strategioita. 74,73% kertoi käyttäneensä verbaalisia strategioita, kuten rajojen asettamista. Ranteesta irtautumisotteita oli käyttänyt 48,19%. Vaatetuksesta irtautumisotteita oli käyttänyt 43,75%. Vastaajista 25,32% oli käyttänyt irtautumisotteita vartalosta. Rajoitustoimia istuen oli käyttänyt 18,17% vastaajista. Rajoitustoimia seisten tai kävelyttäen oli käyttänyt 24,67% vastaajista. Rajoitustoimia maassa oli käyttänyt 15,79% vastaajista. Jatkokehittämishaasteena nousee esiin kertauskurssien järjestäminen koulutuksen aikana. Tutkimus kannattaisi toistaa siten, että MAPA-koulutuksesta olisi kulunut vielä selkeästi enemmän aikaa
Kohderyhmä opinnäytetyöllemme koostuu Laurea sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista. Kyselylomake lähetettiin Hyvinkään, Porvoon sekä Lohjan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Opiskelijat olivat suorittaneet MAPA Perusteet tai MAPA Vaativien ja hätätilanteiden hallinta -kurssin. Suurin osa kyselyyn vastanneista olivat sairaanhoitajaopiskelijoita, kyselyyn vastasi myöskin jonkin verran sosionomiopiskelijoita.
Heti MAPA-koulutuksen päätyttyä vastaajista 81,71% koki sen relevantiksi oppisisällöiltään omiin tarpeisiinsa nähden ja 72,76% koki MAPA-koulutuksen joko hyväksi tai erittäin hyväksi. Koulutuksen päätyttyä uusintakyselyyn vastanneista suurin osa, 74,75%, koki hyötyneensä koulutuksesta ainakin jossain määrin; heistä todella paljon 32,22%. Koulutuksen myötä suurin osa, 70,32%, koki saaneensa lisää itsevarmuutta kohdata haastavia asiakastilanteita. Vastaajista yhteensä 72,22% ajatteli, että pidempää viiden päivän MAPA-koulutusta joko tulisi tai kannattaisi järjestää kaikille. Tällä hetkellä viiden päivän koulutus on suunnattu vain päihde ja mielenterveystyöhön syventäville opiskelijoille. Englanninkielisen kirjan käyttö näkyi myös kyselyyn vastanneiden kommenteista negatiivisena palautteena, koska kurssissa käytettävä termistö koettiin vaikeaksi. Tämä muuttui vuoden alussa, kun käyttöön otettiin suomennettu MAPA Osallistujan työkirja, jota aletaan käyttää koulutuksessa. Vastaajat kokivat, että kertauskurssi olisi tarpeellista järjestää koulussa. 63% oli käyttänyt MAPAn ennaltaehkäiseviä strategioita. 74,73% kertoi käyttäneensä verbaalisia strategioita, kuten rajojen asettamista. Ranteesta irtautumisotteita oli käyttänyt 48,19%. Vaatetuksesta irtautumisotteita oli käyttänyt 43,75%. Vastaajista 25,32% oli käyttänyt irtautumisotteita vartalosta. Rajoitustoimia istuen oli käyttänyt 18,17% vastaajista. Rajoitustoimia seisten tai kävelyttäen oli käyttänyt 24,67% vastaajista. Rajoitustoimia maassa oli käyttänyt 15,79% vastaajista. Jatkokehittämishaasteena nousee esiin kertauskurssien järjestäminen koulutuksen aikana. Tutkimus kannattaisi toistaa siten, että MAPA-koulutuksesta olisi kulunut vielä selkeästi enemmän aikaa