"Oisko iltapäiväaikaa?" : Nuorten käsityksiä unirytmivaikeuksien vaikutuksesta arkeen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten käsityksiä unirytmihäiriöiden vaikutuksesta arkeen ja tutkia, millaisia keinoja nuorilla itsellään on unirytmin hallintaan. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaista apua nuoret kaipaisivat unirytmivaikeuksiinsa. Opinnäytetyö sai alkunsa nuorten neuvonta- ja ohjauspalvelu Tulevaisuustiskillä Helsingin kaupungilla, jossa tehdään varhaista työllisyydenhoitoa ja etsivää nuorisotyötä. Unirytmivaikeudet ovat keskeinen haaste monille asiakkaille.

Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina kuudelta nuorelta. Analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Pohjana analyysille toimi tutkimuskysymykset. Analysoitu aineisto liitettiin unirytmiä ja nuoruutta käsittelevään teoriataustaan. Opinnäytetyö osoitti, että unirytmivaikeuksilla on nuorten mielestä negatiivinen vaikutus opiskeluun. Opiskelu- tai työpaikan puute oli keskeinen syy unirytmin häiriintymiseen. Unirytmivaikeudet lisäsivät stressiä ja vaikeuttivat nukkumista entisestään. Nuoret kuvailivat oloaan usein väsyneeksi ja alakuloiseksi. Nuorten myöhäisiltaan ajoittuvat aktiviteetit, etenkin älypuhelimen käyttö ja pelaaminen, osaltaan voimistivat unirytmin vaikeutumista. Haastatellut nuoret tiedostivat unirytmivaikeutensa. Heillä oli itsellään keinoja, joiden he olivat huomanneet auttavan aikaisempaan nukahtamiseen illalla. Tällaisia keinoja olivat mm. liikunta ja ulkoilu. Kaikki haastateltavat kokivat, että unirytmi on pitkälti itsestä kiinni; paras apu unirytmin korjaamiseen on oman toiminnan muuttaminen ilta-aikaan. Nuorten käsitysten mukaan unirytmivaikeuksiin on saatavilla apua, jos on itse motivoitunut muutokseen.

Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia nuorten unihäiriöiden, koulumenestyksen heikkenemisen ja elektroniikan mukanaan tuomien elintapojen muutosten osalta kuin esimerkiksi aiemmissa THL:n kouluterveystutkimuksissa ja WHO:n koululaistutkimuksissa. Opinnäytetyöni aineistosta saatiin tietoa nuorten omakohtaisista kokemuksista unirytmivaikeuksista. Nuorten unirytmihäiriöiden tutkimista on jatkettava, ja uusia matalan kynnyksen hoitomuotoja kehitettävä. Nuorille voisi käynnistää unirytmiä tukevia ryhmiä. Nuoria voitaisiin motivoida oman arkirytminsä kohentamiseen esimerkiksi uusia elektronisia apuvälineitä kuten aktiivisuusrannekkeita tai tietoteknisiä sovelluksia hyödyntäen. Myös nuorten melatoniinin käyttö voisi olla jatkotutkimuksen aihe.

The purpose of this thesis was to examine young people's perceptions of the impact of difficulties in sleep patterns on everyday life and explore the ways young people themselves manage their sleep cycle. The aim was also to find out what kind of help they would need in their sleep pattern difficulties. The thesis was initiated by Future Desk, a youth guidance and counselling service, in Helsinki, which carries early treatment in employment and outreach youth work. Difficulties in sleep patterns are a key challenge for many clients.

This thesis was a qualitative study using theme interviews. The data was collected by interviewing six young people. Content analysis based on the research questions was then carried out. The material was analysed in relation to theory on sleep patterns and youth. The thesis showed that the youth viewed difficulties in sleep patterns as having a negative impact on studying. The lack of study places or jobs was a key reason for the disruption of sleep patterns. Difficulties in sleep patterns increased stress and made sleeping even more difficult. The young people described themselves as often tired and melancholic. Activities that take place late in the evening, especially the use of gaming and smartphones, contributed to intensified difficulties with sleep patterns. The interviewed young people were aware of their sleep pattern difficulties. They had developed ways themselves to help themselves fall asleep earlier in the evening. These acts were, for example, sports and outdoor activities. All the interviewees felt that the sleep cycle is largely one’s own responsibility; the best help to correct sleep patterns is to change one’s activity in the evening. The youth perceived that help is available for sleep pattern difficulties, if one is self-motivated to change.

The results of this study are similar to those in previous studies of young people´s sleep disorders, for example the THL school health research and WHO school surveys, that found deterioration of performance at school and lifestyle changes brought about by electronic devices. The material produced in this thesis provides information on the personal experiences of young people with sleep pattern difficulties. Examination of young people with sleep pattern difficulties must continue, and new low-threshold therapies need to be developed. Sleep pattern support groups for young could also be started. Young people could be motivated to improve their own circadian rhythm, for example, by utilizing new electronic aids such as activity wristbands or IT applications. The use of melatonin in young people could also be the subject of further investigation.