Ei mörköjä ole : tarinoita vanhemmuudesta
Kaarlela, Eija (2016)
Kaarlela, Eija
Lapin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061012705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061012705
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni kuvaan Ei mörköjä ole -näytelmän prosessia. Miten projekti syntyi kohtaus kohtaukselta: ideointivaiheesta, käsikirjoituksen syntymiseen, harjoituksiin ja esityksiin sekä siihen liittyneeseen työpajaan saakka.
Idea opinnäytetyöhön syntyi henkilökohtaisesta kiinnostuksesta taide- ja hyvinvointiosaamisen yhdistämisestä sekä vanhemmuuteen liittyvien arkojen ja vaiettujen asioiden esille nostamiseen.
Esityksen tavoitteena oli nostaa esiin vanhemmuuteen liittyviä tabuja ja kiellettyjä tunteita. Tarkoituksena oli antaa vanhemmille oivalluksia ja jakaa kokemuksia sekä antaa katsojille yhteisöllinen ja puhdistava kokemus.
Tässä kirjallisessa raportissa tuodaan esiin vanhemmuuteen liittyviä odotuksia ja tunteita prosessin liittyen. Avaan myös taidelähtöisten menetelmien tarvetta hyvinvointialalla.
Ei mörköjä ole - näytelmään liittyneessä työpajassa keräsin katsojilta materiaalia avoimen kyselyn kautta, jossa kysyttiin heidän kokemuksiaan vanhemmuu- teen liittyneistä tunteista ja vaietuista asioista.
Kyselyn vastaukset olivat samankaltaisia aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Vaikeneminen ja asioista puhumisen vaikeus linkittyy suoraan yhteiskuntaamme ja sen luomaan fantasiakuvaan vanhemmuudesta, johon itseään verrataan. Toivon opinnäytetyölläni olevan merkitystä tämän kulttuuriin muuttamiseen avoimempaan suuntaan, sekä vanhempien vakuuttamiseen siinä, etteivät he ole haasteiden tai tunteidensa kanssa yksin.
Idea opinnäytetyöhön syntyi henkilökohtaisesta kiinnostuksesta taide- ja hyvinvointiosaamisen yhdistämisestä sekä vanhemmuuteen liittyvien arkojen ja vaiettujen asioiden esille nostamiseen.
Esityksen tavoitteena oli nostaa esiin vanhemmuuteen liittyviä tabuja ja kiellettyjä tunteita. Tarkoituksena oli antaa vanhemmille oivalluksia ja jakaa kokemuksia sekä antaa katsojille yhteisöllinen ja puhdistava kokemus.
Tässä kirjallisessa raportissa tuodaan esiin vanhemmuuteen liittyviä odotuksia ja tunteita prosessin liittyen. Avaan myös taidelähtöisten menetelmien tarvetta hyvinvointialalla.
Ei mörköjä ole - näytelmään liittyneessä työpajassa keräsin katsojilta materiaalia avoimen kyselyn kautta, jossa kysyttiin heidän kokemuksiaan vanhemmuu- teen liittyneistä tunteista ja vaietuista asioista.
Kyselyn vastaukset olivat samankaltaisia aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Vaikeneminen ja asioista puhumisen vaikeus linkittyy suoraan yhteiskuntaamme ja sen luomaan fantasiakuvaan vanhemmuudesta, johon itseään verrataan. Toivon opinnäytetyölläni olevan merkitystä tämän kulttuuriin muuttamiseen avoimempaan suuntaan, sekä vanhempien vakuuttamiseen siinä, etteivät he ole haasteiden tai tunteidensa kanssa yksin.