Baryyttivaahdotuksen kemia
Järvinen, Joni (2016)
Järvinen, Joni
Centria-ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912625
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää sopiva kokoojareagenssi baryytin vaahdottamiseksi Pyhäsalmen kaivoksen rikastamon rikkipiirin jätteestä. Kokoojareagensseja tiedusteltiin useilta eri kemikaalitoimittajilta. Työhön saatiin neljä eri kokoojareagenssia. Cytec industries toimitti Aero 827- ja Aero 845 -kokoojareagenssit, kun taas BASF toimitti Lupromin FP 199 - ja Lupromin FP E Granulate -kokoojareagenssit. Cyteciltä saatiin myös vaahdotekemikaali Aerofroth 88EU.
Koevaahdotuksia suoritettiin yhteensä 17, joista 15 onnistui luotettavasti. BASF:n kemikaaleja kokeiltiin yksinään laimennettuina, kun taas Cytecin toimittamia kemikaaleja kokeiltiin sekä yksinään laimennettuina että yhdessä vesilasiliuoksen kanssa. Koevaahdotukset suoritettiin Pyhäsalmen kaivoksen vaahdotuslaboratoriossa talven 2015-2016 aikana.
Kokeissa todettiin kahden kokoojareagenssin toimivan selvästi muita paremmin. Nämä kokoojareagenssit olivat Lupromin FP 199 ja Aero 845 yhdessä vesilasiliuoksen kanssa. Tämä opinnäytetyö tehtiin siltä varalta, että Pyhäsalmen kaivoksen malmin loppumisen jälkeen olisi mahdollista hyödyntää jo tällä hetkellä jätealueilla olevaa baryyttipitoista jätettä.
Koevaahdotuksia suoritettiin yhteensä 17, joista 15 onnistui luotettavasti. BASF:n kemikaaleja kokeiltiin yksinään laimennettuina, kun taas Cytecin toimittamia kemikaaleja kokeiltiin sekä yksinään laimennettuina että yhdessä vesilasiliuoksen kanssa. Koevaahdotukset suoritettiin Pyhäsalmen kaivoksen vaahdotuslaboratoriossa talven 2015-2016 aikana.
Kokeissa todettiin kahden kokoojareagenssin toimivan selvästi muita paremmin. Nämä kokoojareagenssit olivat Lupromin FP 199 ja Aero 845 yhdessä vesilasiliuoksen kanssa. Tämä opinnäytetyö tehtiin siltä varalta, että Pyhäsalmen kaivoksen malmin loppumisen jälkeen olisi mahdollista hyödyntää jo tällä hetkellä jätealueilla olevaa baryyttipitoista jätettä.