Ketterä ohjelmistokehitys ja asiakkuudet
Haapala, Timo (2016)
Haapala, Timo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712220
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712220
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli selvittää ketterien kehitysmenetelmien käyttöä projektinhallinnan työkaluina sekä niiden eroja lähestymistavoissa projektinhallintaan verrattuna perinteisempiin metodeihin. Opinnäytetyö tehtiin muotoilutoimistolle tavoitteena tutkia yrityksen toimintaa projekteissa ja sen prosesseja sekä kehittää entistä tehokkaampia tapoja ja konkreettisia ehdotuksia siihen, kuinka ketterät kehitysmenetelmät käytännössä voisivat tehostaa työskentelyä.
Insinöörityön tekemisen aikana ketterien kehitysmenetelmien tarkoitus selvisi aluksi teorian, ja myöhemmin käytännön kautta. Projekteissa työskentely voi olla erittäin haastavaa ja isojen kokonaisuuksien hallitsemiseksi on käytettävä erilaisia työkaluja, joita muun muassa ketterät kehitysmenetelmät tarjoavat. Kahden erilaisen projektin etenemistä tarkastelemalla saatiin käsitys sovelluskehitysprojektien työnkulusta yleisellä tasolla ja eroista projektien välillä. Toinen projekteista oli lyhyt ja tarkasti aikataulutettu, ja toinen laajempi pitkäkestoinen kokonaisuus.
Vaikka opinnäytetyön tilaajan työskentelyn voi suurelta osin ajatella olevan ketterää ja muutoksiin pystytään reagoimaan todella tehokkaasti, ottamalla käyttöön jonkin määritellyn ketterän kehitysmenetelmän, prosesseja saadaan kehitettyä entistäkin tehokkaammiksi. Tämä parantaisi, ei pelkästään kyseessä olevan projektin tuotetta, mutta myös itse työprosessia ja täten kaikissa tulevissa projekteissa työskentelyä.
Insinöörityön tekemisen aikana ketterien kehitysmenetelmien tarkoitus selvisi aluksi teorian, ja myöhemmin käytännön kautta. Projekteissa työskentely voi olla erittäin haastavaa ja isojen kokonaisuuksien hallitsemiseksi on käytettävä erilaisia työkaluja, joita muun muassa ketterät kehitysmenetelmät tarjoavat. Kahden erilaisen projektin etenemistä tarkastelemalla saatiin käsitys sovelluskehitysprojektien työnkulusta yleisellä tasolla ja eroista projektien välillä. Toinen projekteista oli lyhyt ja tarkasti aikataulutettu, ja toinen laajempi pitkäkestoinen kokonaisuus.
Vaikka opinnäytetyön tilaajan työskentelyn voi suurelta osin ajatella olevan ketterää ja muutoksiin pystytään reagoimaan todella tehokkaasti, ottamalla käyttöön jonkin määritellyn ketterän kehitysmenetelmän, prosesseja saadaan kehitettyä entistäkin tehokkaammiksi. Tämä parantaisi, ei pelkästään kyseessä olevan projektin tuotetta, mutta myös itse työprosessia ja täten kaikissa tulevissa projekteissa työskentelyä.