Pankkitoiminnan kannattavuus 2010-luvulla

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin pankkitoiminnan kannattavuutta 2010-luvulla Suomessa. Pankkitoiminnalla on ollut haasteita kannattavuuden säilyttämisessä suhdanteiden laskun aikana ja sääntelyn lisäännyttyä. Tarkoituksena oli selvittää, miten kannattavaa pankkitoiminta on, ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet kannattavuuteen.

Työn teoriaosiossa käydään läpi kannattavuutta, pankkitoimintaa ja tilinpäätöstä. Kannattavuudesta kerrotaan kannattavuuslaskentamallien kautta. Lisäksi tilinpäätöksen sisältö käydään läpi, sekä sen pohjalta laskettavat kannattavuuden tunnusluvut. Teoriaosion loppupuolella arvioidaan pankkitoimintaa, lainsäädäntöä, säännöksistä, sekä pankkien perinteistä ansaintalogiikkaa ja tunnuslukuja. Pankkien kannattavuuden tunnusluvut ovat seurausta sen myymistä tuotteista, joten neljännessä kappaleessa kerrotaan, mistä tuotteista pankkien tulot muodostuvat. Pankkituotteista mukana ovat ne, joista muodostuu korkotuottoja, tai palkkiotuottoja.

Pankkien kannattavuutta on tutkittu tilinpäätöksien pohjalta ja finanssivalvonnan antamien tietojen avulla. Kuuden pankin tilinpäätöksiä tutkittiin viiden vuoden ajalta ja niiden keskeisimpiä tunnuslukuja vertailtiin kuvaajissa. Tilinpäätösanalyysin lisäksi pankkitoiminnan nykyhetkestä ja lähitulevaisuudesta muodostettiin kuvaa kokoamalla artikkeleja, vuosikertomuksia ja ennusteita.

Pankit Suomessa ovat tarjoavat monipuolisesti finanssipalveluja. Pankki voi esimerkiksi kuulua osuuspankkeihin, säästöpankkiryhmään, tai olla osa kansainvälistä pankkikonsernia. Pankin tarjoamat palvelut liittyvät pääasiassa sijoittamiseen, säästämiseen, luototukseen, tai maksuliikenteeseen. Pankkitoiminnan keskeisimmät säännöt löytyvät luottolaitoslaista ja finanssivalvonnan antamista määräyksistä.

Tutkimustuloksista päätellen pankkien oman pääoman tuottoprosentit ovat laskeneet vain marginaalisesti ja kokonaispääoman tuottoprosentit hieman. Syy ei välttämättä ole heikosti sujuva liiketoiminta, vaan pääomien lisäys. Pankkien kulu/tuotto –suhteet ovat parantuneet, mikä on merkki kannattavuuden paranemisesta. Kulujen leikkaaminen ja hillitseminen on ollut yksi tekijä kulu/tuotto –suhteiden paranemisen taustalla. Pankkien vakavaraisuussuhteet ovat pysyneet hallinnassa normaalien arvojen sisällä. Liikevoitot ovat kasvaneet keskimäärin jonkin verran.

Pankkien kannattavuus on yhä enemmän palkkiotuottojen vastuulla, koska alhainen korkotaso pitää lainojen korkokatteet pieninä. Myös pankkien strategioilla on ollut vaikutus kasvavaan palkkiotuottomäärään. Voittoa on haettu sieltä, mistä sitä on helpoin saada. Ennusteet Suomen taloudesta ja sen kasvusta eivät tue arvioita pankkien kannattavuuden paranemisesta. Talouskasvu on hidasta, alan ulkopuolisia kilpailijoita syntyy ja sääntely kiristyy hieman. Pankkialalle digitaalisuuteen siirtyminen tuo haasteita uudistustarpeiden vuoksi, mutta luo myös mahdollisuuksia. Murrostilanne ei parantane kokonaiskannattavuutta, mutta saattaa muuttaa eri pankkien välisiä voimasuhteita.

The profitability of Finnish banking in 2010’s was studied in thesis. Banking has had challenges in retaining profitability during the recession and after the regulation increased. The goal of this thesis project was to find out how profitable banking is at present and to identify which factors have on influence of it.

Profitability, banking and financial statements are reviewed in the theoretical section. The profitability is discussed through the use of cost-effectiveness calculation models. In addition, the content of the financial statement is reviewed and also the key figures which relate to it. In the final part of the theoretical section banking, legislation and regulation are evaluated as well as the traditional earning logic and key figures of the banks. The key figures are the result of the sold bank products which is the topic of the fourth chapter. The products that are present are those that form interest earnings and fee earnings.

The profitability of the banks is studied based on their financial statements and the information given by the Finance Supervisor. The financial statements of six banks were studied over a five year period and their key figures were compared in the graphs. In addition to financial statement analysis a picture of the banking business was developed by collecting articles, annual reports and forecasts.

Finnish banks offer diverse financial services. For instance, the bank can belong to a credit union, savings bank or be a part of an international banking conglomerate. The services that the bank offers are mostly related to saving, investing, financing or payments traffic. The common rules of banking are found in the law of credit institutions and from the orders of the Financial Supervisor.

According to the research, the return on equity has decreased only marginally and the return on assets has decreased slightly. The blame is not necessarily on the weakened business but on the increase in capital. The expense/benefit ratios of banks have been improved which is a sign of the improved banking profitability. Cutting and controlling the expenses has been a one factor behind the improved expense/benefit ratios. The solvency ratios of banks have been under control within normal values. The average operating incomes have risen somewhat.

The profitability of banking is more and more a burden of the fee benefits because the low interest rate keeps the interest margins small. Also the strategies have had an influence on the rising fee benefits of banks. The earnings have been acquired from where they are easiest to get. The forecasts for the Finnish economy and its growth don’t support the theories of rising banking profitability. Growth is slow, the regulation increases and new competitors will appear. Digitalization brings challenges to banking field and demand for new innovations will arise but it also present new opportunities. The upcoming digitalization won’t increase overall profitability but can change the relative strengths between the banks.