Työhyvinvoinnin kehittäminen Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakassa
Kärjä, Susanna (2016)
Kärjä, Susanna
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060612135
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060612135
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoite oli parantaa kohdeyhteisön työhyvinvointia. Toimeksiantaja, Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakka on asiantuntijaorganisaatio, jonka tärkein voimavara on hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Tarkoitus oli selvittää toimihenkilöiden työhyvinvoinnin nykytila ja tehdä työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma.
Teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. Teoriaosuudessa käsitellään ensin työhyvinvoinnin osa-alueita, erilaisia näkökulmia työhyvinvointiin ja sen vaikutuksia. Sen jälkeen perehdytään työhyvinvoinnin kehittämiseen, sen vaiheisiin ja onnistumisen edellytyksiin.
Empiirinen osuus toteutettiin keväällä 2016 tapaustutkimuksena käyttäen menetelminä teemahaastattelua ja lomakekyselyä. Tutkimusote oli kvalitatiivinen. Kyselyllä haluttiin saada selville toimihenkilöiden mielipiteitä ja kokemuksia sekä parannusehdotuksia työhyvinvointiin liittyen. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki 9 toimihenkilöä, joista jokainen vastasi kyselyyn.
Saatujen vastausten perusteella tehtiin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Kehittämiskohteiksi valittiin konkreettisia ja kohtuullisen lyhyellä aikavälillä toteutettavia kohteita. Kyselyn yksityiskohtaiset tulokset ja kehittämissuunnitelma eivät ole julkisia.
Opinnäytetyö vastasi toimeksiantajan tavoitteita, kysely antoi arvokasta tietoa työhyvinvoinnista ja kehittämissuunnitelma toimii hyvänä lähtökohtana työhyvinvoinnin jatkuvalle kehittämiselle. Tehtyä kyselylomaketta voidaan käyttää myös tulevina vuosina ja sitä voitaisiin hyödyntää myös muissa vastaavissa organisaatioissa.
Teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. Teoriaosuudessa käsitellään ensin työhyvinvoinnin osa-alueita, erilaisia näkökulmia työhyvinvointiin ja sen vaikutuksia. Sen jälkeen perehdytään työhyvinvoinnin kehittämiseen, sen vaiheisiin ja onnistumisen edellytyksiin.
Empiirinen osuus toteutettiin keväällä 2016 tapaustutkimuksena käyttäen menetelminä teemahaastattelua ja lomakekyselyä. Tutkimusote oli kvalitatiivinen. Kyselyllä haluttiin saada selville toimihenkilöiden mielipiteitä ja kokemuksia sekä parannusehdotuksia työhyvinvointiin liittyen. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki 9 toimihenkilöä, joista jokainen vastasi kyselyyn.
Saatujen vastausten perusteella tehtiin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Kehittämiskohteiksi valittiin konkreettisia ja kohtuullisen lyhyellä aikavälillä toteutettavia kohteita. Kyselyn yksityiskohtaiset tulokset ja kehittämissuunnitelma eivät ole julkisia.
Opinnäytetyö vastasi toimeksiantajan tavoitteita, kysely antoi arvokasta tietoa työhyvinvoinnista ja kehittämissuunnitelma toimii hyvänä lähtökohtana työhyvinvoinnin jatkuvalle kehittämiselle. Tehtyä kyselylomaketta voidaan käyttää myös tulevina vuosina ja sitä voitaisiin hyödyntää myös muissa vastaavissa organisaatioissa.