Alkuopettajan huoli oppilaan hyvinvoinnista

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia huolia alkuopettajilla on oppilaista. Lisäksi selvitimme onko Lappeenrannan alkuopettajilla toimintamallia huolen herätessä ja miten tämä toimintamalli näyttäytyy arjessa. Opettajien huolenaiheiden selvittämisen lisäksi tavoitteena oli löytää käytännön keinoja, joita opettajat toivoisivat huolen esille ottamiseen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin yleisesti perusopetusta, oppilashuoltoa ja huolen heräämistä. Teoriaosuudessa nostettiin esille Tom Erik Arnkilin ja Erik Erikssonin kehittämä työmenetelmä Huolen puheeksiotto. Menetelmä sisältää huolen vyöhykkeistön sekä neuvoja varhaiseen puuttumiseen. Lisäksi opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteltiin oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ja uutta opetussuunnitelmaa. Tietoa kerättiin useista eri lähteistä: kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Webropol-kyselyllä. Tutkimuksen aineisto kerättiin strukturoiduilla, puolisstrukturoiduilla sekä avoimilla kysymyksillä. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tuloksissa ilmeni, että opettajille oli herännyt huolta joidenkin oppilaiden kotitilanteesta ja kotiolosuhteista, sosiaalisista taidoista, oppilaan poissaoloista ja niiden vaikutuksesta oppimiseen. Huolen heräämiseen vaikuttivat oppilaan puheet koulussa ja kertomukset viikonlopusta. Monet opettajat nostivat esille huoleksi oppilaiden koulukäyttäytymisen ja sen, että oppiminen ei edistynyt. Lisäksi vastauksissa tuli esille, että kaikki opettajat ottavat yhteyttä lapsen huoltajaan huolen herätessä. Opettajat tarvitsisivat lisätukea pienryhmätoiminnan järjestämiseen sekä oppilaan asian loppuun viemiseen, jotta he pääsisivät toivottuun tulokseen. Opettajat toivoivat selkeämpää toimintamallia auttamaan huolen ilmaisemista. Jatkoselvityksen aiheena voisi olla koulukohtaisen huolen ilmaisemisen toimintamallin kokoaminen. Olisi myös mielenkiintoista tietää miten huoltajat kokevat koulun ja kodin yhteistyön huolen herättyä.

The purpose of this thesis was to find out if the primary school teachers have experienced any concerns concerning for their pupils. Also the purpose was to find out whether the teachers have similar operating procedures when concerns arise and how the operating procedures are present in everyday life at school. The objective was also to find out if the teachers needed practical methods to bring out their concern. The theoretical part of the thesis discusses basic education, student welfare and the new curriculum. Also the theory of Tom Erik Arnkil’s and Esa Erikson’s method “The zones of concern” and early intervention was included. The data for the research was collected by a “Webropol”-inquiry and structured, half-structured and open questions were used. The thesis was carried out by using qualitative research method. The results showed that teachers had become concerned because of the pupils’ home situations, their social skills, absence from school and how it had affected learning. Further more, the teachers’ concerns had arisen because pupil behavior and lack of learning. The results also showed that all the teachers had contacted pupils’ parents if they had experienced any concern. Teachers hoped to get clearer operating procedures to help to express their concern and they needed more support in order to help the pupil. A further research topic could be a school-specific operating procedure how to express the concern. It would also be interesting to know how the parents experience the cooperation between the family and the school when the concern has arisen.