Borrelioosin oireet, diagnosointi ja hoito : -kirjallisuuskatsaus
Markkanen, Maria; Melender, Amanda (2016)
Markkanen, Maria
Melender, Amanda
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610133
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli avata borrelioosia eli Lymen tautia yleisellä tasolla ja selventää borrelioosin monimuotoista oireistoa taudin eri vaiheissa. Tarkoituksena oli myös kartoittaa borrelioosin tutkimus- ja hoitomenetelmiä. Opinnäytetyössä haluttiin korostaa tiedon selkeyttä ja tuoda koottua tietoa borrelioosista helposti löydettäväksi. Opinnäytetyössä käsiteltiin eroja borrelioosin hoitokulttuureissa ja hoitoprotokollien eroihin johtaneita syitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda lisää ajankohtaista tietoa borrelioosin diagnosoinnista ja hoidosta Suomessa niin potilaille, hoitohenkilökunnalle kuin muille aiheesta kiinnostuneille. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin yhteistyössä Suomen Lyme Borrelioosiyhdistyksen ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.
Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus. Käytetyt aineistot etsittiin lähtökohtaisesti internetin eri tietokannoista tarkoilla hakusanoilla. Yksi tutkimus löytyi tietokantojen ulkopuolelta. Analysoitavaan aineistoon otettiin mukaan neljä keskenään erilaista tutkimusta, jotka on julkaistu vuosien 2006–2016 välillä.
Tämän kirjallisuuskatsauksen mukaan erythema migrans -vaiheessa riittää suun kautta otettava antibioottikuuri, ja se usein estää taudin leviämisen muualle kudoksiin ja elimiin. Mikäli tauti kuitenkin pääsee etenemään, on intravenoosinen antibioottihoito tehokkain levinneen borrelioosin hoidossa. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella borrelioosin hoidossa 2-4 viikon antibioottikuuri on riittävä, eikä intravenoosisen hoidon lisäksi tarvita suun kautta otettavaa antibioottikuuria. Esille nousi tutkimuksen tarve liittyen borrelioosin pitkittyneisiin, hoitoon reagoimattomiin oireisiin. Diagnosointia hankaloittaa borrelioosin laaja, yleisoireita sisältävä oirekuva ja se, ettei borrelioosi välttämättä näy tavallisimmin käytetyissä tutkimuksissa. Yhtenä uusimpana tietona borreliabakteerista on sen pleomorfia eli bakteerin kyky muuttaa muotoaan, mikä voi vaikuttaa bakteerin kykyyn suojautua kehon immuunipuolustukselta ja antibioottihoidoilta. Kirjallisuuskatsauksessa tuli myös ilmi, että bakteerin eri muotojen huomioiminen voisi lisätä borreliatestien luotettavuutta.
Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus. Käytetyt aineistot etsittiin lähtökohtaisesti internetin eri tietokannoista tarkoilla hakusanoilla. Yksi tutkimus löytyi tietokantojen ulkopuolelta. Analysoitavaan aineistoon otettiin mukaan neljä keskenään erilaista tutkimusta, jotka on julkaistu vuosien 2006–2016 välillä.
Tämän kirjallisuuskatsauksen mukaan erythema migrans -vaiheessa riittää suun kautta otettava antibioottikuuri, ja se usein estää taudin leviämisen muualle kudoksiin ja elimiin. Mikäli tauti kuitenkin pääsee etenemään, on intravenoosinen antibioottihoito tehokkain levinneen borrelioosin hoidossa. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella borrelioosin hoidossa 2-4 viikon antibioottikuuri on riittävä, eikä intravenoosisen hoidon lisäksi tarvita suun kautta otettavaa antibioottikuuria. Esille nousi tutkimuksen tarve liittyen borrelioosin pitkittyneisiin, hoitoon reagoimattomiin oireisiin. Diagnosointia hankaloittaa borrelioosin laaja, yleisoireita sisältävä oirekuva ja se, ettei borrelioosi välttämättä näy tavallisimmin käytetyissä tutkimuksissa. Yhtenä uusimpana tietona borreliabakteerista on sen pleomorfia eli bakteerin kyky muuttaa muotoaan, mikä voi vaikuttaa bakteerin kykyyn suojautua kehon immuunipuolustukselta ja antibioottihoidoilta. Kirjallisuuskatsauksessa tuli myös ilmi, että bakteerin eri muotojen huomioiminen voisi lisätä borreliatestien luotettavuutta.