Proteiinit biomimeettisissä komposiittimateriaaleissa ja niiden biotekninen tuotto homeessa
Kiema, Arja (2013)
Kiema, Arja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053110922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053110922
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nanokomposiittimateriaaleissa käytettävien fuusio-proteiinien tuottamista homeisännässä. Fuusioproteiinien konstruktiot koostuivat materiaaleihin sitoutuvista yksiköistä sekä materiaalin joustavuuteen vaikuttavista yksiköstä.
Geenien kloonaus suoritettiin käyttämällä yhden reaktion Golden Gate -menetelmää ja konstruktiot transformoitiin partikkelipommituksella Trichoderma reesei -homeeseen. Fuusioproteiinit tuotettiin solusta erittyvinä ja solun sisäisesti tuotettuna eri tilavuuksissa ja erilaisia kasvatusalustoja käyttäen. Proteiinien puhdistusta varten selvitettiin erilaisia menetelmiä kuten liukoisuuskäsittelyä, kaksifaasiuuttoa, preparatiivista käänteisfaasikromatografia ja affiniteettikromatografia. Analysointiin käytettiin SDS-PAGE-ajoa, Western blot-analyysiä, korkean erotuskyvyn nestekromatografia-ajoa ja matriisiavusteista laserdesorptioionisaatio -määritystä.
Työssä saatiin aikaan halutut geenikonstruktiot ja hometransformantit, jotka tuottivat tutkittavaa fuusioproteiinia. Proteiinien tuottotasot jäivät kuitenkin melko alhaisiksi, ja näytteissä oli havaittavissa proteaasipilkkoutumista. Eri menetelmiä käyttäen onnistuttiin puhdistamaan ja analysoimaan fuusioproteiinit. Proteiinien alhaisten tuottotasojen vuoksi puhdistaminen käytetyillä menetelmillä osoittautui haastavaksi. Solun sisäisesti tuottuva resiliini-yksikön sisältävä konstruktio todettiin parhaaksi tuottumisen ja puhdistumisen osalta.
Tutkimusta jatketaan selvittämällä erilaisten materiaalisovelluksiin käytettävien proteiinikonstruktien tuottamista homeessa sekä niiden vaikutusta materiaalien mekaanisiin ominaisuuksiin.
Geenien kloonaus suoritettiin käyttämällä yhden reaktion Golden Gate -menetelmää ja konstruktiot transformoitiin partikkelipommituksella Trichoderma reesei -homeeseen. Fuusioproteiinit tuotettiin solusta erittyvinä ja solun sisäisesti tuotettuna eri tilavuuksissa ja erilaisia kasvatusalustoja käyttäen. Proteiinien puhdistusta varten selvitettiin erilaisia menetelmiä kuten liukoisuuskäsittelyä, kaksifaasiuuttoa, preparatiivista käänteisfaasikromatografia ja affiniteettikromatografia. Analysointiin käytettiin SDS-PAGE-ajoa, Western blot-analyysiä, korkean erotuskyvyn nestekromatografia-ajoa ja matriisiavusteista laserdesorptioionisaatio -määritystä.
Työssä saatiin aikaan halutut geenikonstruktiot ja hometransformantit, jotka tuottivat tutkittavaa fuusioproteiinia. Proteiinien tuottotasot jäivät kuitenkin melko alhaisiksi, ja näytteissä oli havaittavissa proteaasipilkkoutumista. Eri menetelmiä käyttäen onnistuttiin puhdistamaan ja analysoimaan fuusioproteiinit. Proteiinien alhaisten tuottotasojen vuoksi puhdistaminen käytetyillä menetelmillä osoittautui haastavaksi. Solun sisäisesti tuottuva resiliini-yksikön sisältävä konstruktio todettiin parhaaksi tuottumisen ja puhdistumisen osalta.
Tutkimusta jatketaan selvittämällä erilaisten materiaalisovelluksiin käytettävien proteiinikonstruktien tuottamista homeessa sekä niiden vaikutusta materiaalien mekaanisiin ominaisuuksiin.