Success of a change management project in a multinational case company
Hakala, Johanna (2015)
Hakala, Johanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605269893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605269893
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona kansainväliseltä yrityksyltä, joka toimii meriteollisuuden ja voimalaitostuotannon saralla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkis muutosprojektin muutosjohtamisen toteuttamista. Yrityksen huolto-liiketoiminta koki globaaleja muutoksia varaosatoimituksista vastaavassa funktiossa, jossa kaksi toimintoa yhdistettiin tekemään asiakaspalvelusta nopeampaa ja tehokkaampaa. Opinnäytetyössä tutkittiin myös miten eri sidosryhmät, joihin muutos vaikutti, kokivat projektitiimin muutosprojektin toteuttamisen.
Teoreettinen viitekehys kuvaa projektin alku- ja loppupään sekä kaksi keskeistä konseptia muutosprojekteja koskien. Nämä konseptit ovat Anneli Valpolan esittämät viisi kriittistä tekijää muutosprojekteissa sekä Donald Kirkpatrickin 4-tasoinen oppimista mittaava malli. Näiden lisäksi myös muita yleisiä muutosjohtamisen malleja käytiin läpi sekä syvennyttiin muutoskokemukseen.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, joka hyödynsi molempia, laadullista ja määrällistä tutkimusmetodia. Laadullinen osuus toteutettiin projektijohtajien haastatteluiden kautta, määrällinen osuus kyselytutkimuksina sidosryhmille. Haastattelut totetutettiin huhtikuussa 2016. Kyselyitä tehtiin yhteensä kolme per lokaatio, joista kaksi ensimmäistä yritys toteutti vuoden 2015 aikana, ja viimeinen tehtiin huhtikuussa 2016. Molemmat analysoitiin teoriaohjaavan sisältöanalyysin kautta.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan sanoa yrityksen projektitiimin seuranneen hyvin yrityksen projektimallia, joka sisälsi samanlaisia kohtia kuin yleisimmät muutosjohtamisen mallitkin. Sidosryhmien kokemukset kyselyiden perusteella olivat yleisesti positiivisia, ja he olivat tyytyväisiä projektin toteuttamiseen, muutosvastarintaakin koettiin vain minimaalisesti. Yleisesti ottaen projektin sanottiin menneen hyvin, mutta tulokset eivät vielä vastanneet täysin odotuksia.
Tutkimuksen perusteella tehtiin myös kehitysehdotuksia tulevia, samankaltaisia projekteja varten. Nämä sisälsivät muun muassa loppuasiakkaien mukaan ottamisen projektiin, projektinjohtajien sijoittamisen samaan lokaatioon mutosryhmän kanssa, palkkausprosessien tarkastamisen etukäteen, globaalin koulutussuunnitelman, ja vuoden mittaisen suunnitteluvaiheen toteutuksen jälkeen muutoksen ankkuroimiseksi työkulttuuriin.
Teoreettinen viitekehys kuvaa projektin alku- ja loppupään sekä kaksi keskeistä konseptia muutosprojekteja koskien. Nämä konseptit ovat Anneli Valpolan esittämät viisi kriittistä tekijää muutosprojekteissa sekä Donald Kirkpatrickin 4-tasoinen oppimista mittaava malli. Näiden lisäksi myös muita yleisiä muutosjohtamisen malleja käytiin läpi sekä syvennyttiin muutoskokemukseen.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, joka hyödynsi molempia, laadullista ja määrällistä tutkimusmetodia. Laadullinen osuus toteutettiin projektijohtajien haastatteluiden kautta, määrällinen osuus kyselytutkimuksina sidosryhmille. Haastattelut totetutettiin huhtikuussa 2016. Kyselyitä tehtiin yhteensä kolme per lokaatio, joista kaksi ensimmäistä yritys toteutti vuoden 2015 aikana, ja viimeinen tehtiin huhtikuussa 2016. Molemmat analysoitiin teoriaohjaavan sisältöanalyysin kautta.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan sanoa yrityksen projektitiimin seuranneen hyvin yrityksen projektimallia, joka sisälsi samanlaisia kohtia kuin yleisimmät muutosjohtamisen mallitkin. Sidosryhmien kokemukset kyselyiden perusteella olivat yleisesti positiivisia, ja he olivat tyytyväisiä projektin toteuttamiseen, muutosvastarintaakin koettiin vain minimaalisesti. Yleisesti ottaen projektin sanottiin menneen hyvin, mutta tulokset eivät vielä vastanneet täysin odotuksia.
Tutkimuksen perusteella tehtiin myös kehitysehdotuksia tulevia, samankaltaisia projekteja varten. Nämä sisälsivät muun muassa loppuasiakkaien mukaan ottamisen projektiin, projektinjohtajien sijoittamisen samaan lokaatioon mutosryhmän kanssa, palkkausprosessien tarkastamisen etukäteen, globaalin koulutussuunnitelman, ja vuoden mittaisen suunnitteluvaiheen toteutuksen jälkeen muutoksen ankkuroimiseksi työkulttuuriin.