Herkkyys voimavaraksi yhdistyksen tuella

Abstract

Erityisherkkyys on synnynnäinen, hermostollinen ominaisuus, jota on alettu vasta viime vuosikymmeninä tutkia, vaikka ominaisuus on ollut olemassa aina. Erityisherkkiä ihmisiä arvellaan olevan 15 – 20 % väestöstä. Käsitteen nimeäminen on tuonut ilmiön ennen näkemättömällä tavalla julkisuuteen. Samoihin aikoihin, kun aiheesta alettiin julkaista suomenkielistä kirjallisuutta, erityisherkät perustivat HSP – Suomen erityisherkät ry –nimisen yhdistyksen. Yhdistykseen liittyi ensimmäisen puolen vuoden aikana 700 jäsentä, ja sen jäsenet alkoivat jakaa vilkkaasti kokemuksiaan suljetussa Facebook-ryhmässä. Koimme sekä erityisherkkyyden käsitteen että kolmannen sektorin tuen kiehtoviksi ilmiöiksi. Niinpä aiheeksi valikoitui erityisherkän ihmisen voimavaraistuminen yhdistyksen tuella. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten yhdistyksen jäsenet mieltävät oman herkkyytensä ja millaista tukea he saavat siihen.

Erityisherkkyyttä, vertaistukea ja voimaantumista tarkastelevien teorioiden pohjalta toteutettiin laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Laadimme kyselyn, joka julkaistiin verkossa KyselyNetti-sivustolla tammikuussa 2016. Lomake sisälsi viisi monivalinta-kysymystä taustatiedoista sekä yhdeksän avointa tutkimuskysymystä. Aineiston analyysi perustui vastauksiin 25 osallistujalta, joista naisia oli 22 ja miehiä kolme. Osallistujat olivat 26 – 75-vuotiaita. Aineiston sisältö analysoitiin teemoittelemalla, jonka jälkeen teemat kvantifioitiin ja raportoitiin.

Merkittävimmiksi teemoiksi erityisherkkyyden kuvailuissa muodostuivat empaattisuus, kauneudentaju ja luovuus, aistiherkkyys, tarkkanäköisyys sekä kuormittumisalttius. Erityisherkkyyden koettiin näkyvän eniten vuorovaikutustilanteissa ja ihmissuhteissa. Tyypillistä oli, että erityisherkkyys oli ymmärretty vasta hiljattain aikuisiässä, ja ennen sitä kokemus itsestä oli saattanut olla outo ja erilainen verrattuna muihin ihmisiin. Kuormitusalttiutta ja kuormituksesta palautumista kuvattiin runsaasti. Läheisten ymmärrys ja hyväksyntä koettiin tärkeimmäksi tuen muodoksi ja oma puoliso tärkeimmäksi tukijaksi. Yhdistykseltä saatavasta tuesta tärkeimmäksi koettiin vertaistuki.

Jäsenten kokemukset vastasivat teoreettisen tarkastelun kuvauksia. Tulokset osoittivat, että jo pelkkä yhdistyksen olemassaolo on jäsenille tärkeää ja vertaistukitoiminta koetaan hyödylliseksi. Kiinnostavimpina jatkotutkimuksen aiheina pidämme erityisherkkyyden tutkimista miesnäkökulmasta ja sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden erityisherkkyyden tutkimista kuormituksen kannalta. Yhdistykselle tieto jäsenten kokemuksista, mm. vertaistukitoiminnan merkityksestä, on tärkeää toiminnan kehittämisen ja jäsenten voimavaraistamisen kannalta.

High sensitivity is an inherent and neural attribution, which has not been studied until in recent decades, even though the quality has always existed. It is found in 15 to 20% of the population. The nomination of the concept has brought this phenomenon to public in an unexpected way. Simultaneously, as literature on the topic was being published in Finnish, the highly sensitive people found an association called HSP – Highly Sensitive Persons (Suomen erityisherkät ry). During the first six months, number of members of the association increased to 700 people. Thereafter, the members started to share experiences about sensitivity in a closed group at Facebook. We experienced that the concept high sensitivity and the support of the third sector were very fascinating phenomena. Therefore, the empowerment of a highly sensitive person by the support of an association was chosen as our subject. The purpose of the thesis was to chart how the members of the association experience their sensitivity and what kind of support they receive.

On the basis of the theories about high sensitivity, peer support and empowerment was conducted a qualitative analysis and utilized a survey as a study method. We carried out the survey that was published in the Internet at the KyselyNetti website in January 2016. The form contained five multiple choice questions, which dealt with people´s background and, in addition, nine open-ended questions. The analysis of the material was based on 25 respondents’ answers, of which 22 were given by women and 3 by men. The respondents were aged between 26 and 75 years old. The material was analyzed by thematizing and thereafter the themes were quantified and reported.

The most significant themes in describing high sensitivity were empathy, sense of beauty and creativity, sensory sensitivity, discernment and susceptibility to stress. The respondents experienced high sensitivity appearing mostly in interaction and human relationships. It was typical that high sensitivity was recognized not until as an adult and before that the experience of oneself could have been weird or different compared to other people. The respondents also described situations about susceptibility to stress and how to recover from it. The understanding and recognition by near relatives were experienced as the most important forms of support and the own partner as the best supporter. The peer support of the association was considered as the best support form.

The experiences of the members reflected the theoretical framework of the study. The results showed that the existence of the association itself is important to the members and the peer support is useful. The most interesting subjects for follow-up studies could include the male point of view of a highly sensitive person and to study how the employees in social and health care experience high sensitivity from the perspective of workload. The information about the members´ experiences is important to the association, for example regarding the significance of the peer support, in order to develop the association and empower its members.