Sairaanhoitajaopiskelijan oppimiseen vaikuttavat tekijät harjoitteluympäristössä
Heikkilä, Matleena; Suolahti, Sonja (2016)
Heikkilä, Matleena
Suolahti, Sonja
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605269976
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605269976
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajaopiskelijan oppimista edistäviä ja heikentäviä tekijöitä harjoitteluympäristössä systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen. Työn tavoitteena on tukea oppimista ja helpottaa sairaanhoitajaopiskelijan siirtymistä työelämään. Tämä opinnäytetyö on osa Verkkovirta-hanketta. Opinnäytetyöhön valikoitui yhteensä 16 (=n) julkaisua.
Laki ammattikorkeakoulusta määrittelee ammattikorkeakoulun yhteiset harjoittelun tavoitteet, joiden mukaan opiskelija tulee perehdyttää ohjatusti ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin. Tutkimusten mukaan harjoitteluympäristön laatuun vaikuttaa monet eri tekijät liittyen työympäristöön, henkilöiden väliseen vuorovaikutukseen, organisaatioon ja itse opiskelijaan. Harjoittelujakson aikana opiskelijan ja ohjaajan välinen läheinen suhde, sekä perehdytys, ohjaus ja psyykkinen tuki edistävät oppimista harjoitteluympäristössä. Myös riittävät resurssit ja tehokas johtajuus harjoittelupaikassa edistävät oppimista. Harjoitteluympäristössä oppimista heikentäviksi tekijöiksi osoittautui opiskelijan kokema stressi, tuen puute ja opiskelijan huono suhde muun henkilökunnan kanssa. Myös ajantasaisten laitteiden puute, sekä opiskelijan liiallinen työllistäminen harjoittelupaikassa ovat oppimista heikentäviä tekijöitä.
Harjoitteluympäristössä opiskelijan oppimista voidaan edistää opiskelijan riittävällä ohjauksella ja ohjauskeskusteluilla, riittävällä tiedonsaannilla ja ilmapiirillä, joka tukee oppimista. Koulutuksen ja työelämän välistä kuilua tulee pienentää ja huolehtia harjoitteluympäristön ajankohtaisesta teknologiasta. Työelämän monimutkaistuessa koulutukselta odotetaan enemmän valmiuksia monialaisen asiantuntijuuden kehittämisessä. Korkealaatuinen harjoitteluympäristö tulee nähdä osana laadukasta terveydenhuoltoa.
Laki ammattikorkeakoulusta määrittelee ammattikorkeakoulun yhteiset harjoittelun tavoitteet, joiden mukaan opiskelija tulee perehdyttää ohjatusti ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin. Tutkimusten mukaan harjoitteluympäristön laatuun vaikuttaa monet eri tekijät liittyen työympäristöön, henkilöiden väliseen vuorovaikutukseen, organisaatioon ja itse opiskelijaan. Harjoittelujakson aikana opiskelijan ja ohjaajan välinen läheinen suhde, sekä perehdytys, ohjaus ja psyykkinen tuki edistävät oppimista harjoitteluympäristössä. Myös riittävät resurssit ja tehokas johtajuus harjoittelupaikassa edistävät oppimista. Harjoitteluympäristössä oppimista heikentäviksi tekijöiksi osoittautui opiskelijan kokema stressi, tuen puute ja opiskelijan huono suhde muun henkilökunnan kanssa. Myös ajantasaisten laitteiden puute, sekä opiskelijan liiallinen työllistäminen harjoittelupaikassa ovat oppimista heikentäviä tekijöitä.
Harjoitteluympäristössä opiskelijan oppimista voidaan edistää opiskelijan riittävällä ohjauksella ja ohjauskeskusteluilla, riittävällä tiedonsaannilla ja ilmapiirillä, joka tukee oppimista. Koulutuksen ja työelämän välistä kuilua tulee pienentää ja huolehtia harjoitteluympäristön ajankohtaisesta teknologiasta. Työelämän monimutkaistuessa koulutukselta odotetaan enemmän valmiuksia monialaisen asiantuntijuuden kehittämisessä. Korkealaatuinen harjoitteluympäristö tulee nähdä osana laadukasta terveydenhuoltoa.