Jos otteita on kaksi, muuttuuko arki helpommaksi? : yläraajaproteesia käyttävän lapsen ja nuoren itsearviointimenetelmä PUFI:n suomentaminen ja kulttuuriin soveltaminen
Rautakorpi, Sanna; Ruusuvuori, Pirkko (2008)
Rautakorpi, Sanna
Ruusuvuori, Pirkko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
toimintaterapia
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811123948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811123948
Tiivistelmä
The Prosthetic Upper Extremity Functional Index (PUFI): Suomentaminen ja kulttuuriin muokkaaminen.
Opinnäytetyön tavoitteena on saada HUS HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön, lastenkirurgian vastuualueen toimintaterapeutin käyttöön standardoitu, toiminnallista yläraajaproteesia käyttävien lasten ja nuorten arviointimenetelmä.
Suomensimme ja muokkasimme Kanadassa kehitetyn The Prosthetic Upper Extremity Functional Indexin eli PUFI:n suomalaiseen kulttuuriin sopivaksi. PUFI on 3−18-vuotiaille standardoitu itsearviointimenetelmä, joka mittaa lapsen vanhemman, lapsen tai nuoren kokemusta proteesin käytöstä, käytön hyödyllisyydestä ja helppoudesta päivittäisissä toiminnoissa. PUFI mittaa myös näissä tekijöissä tapahtuvaa muutosta.
Koska PUFI on itsearviointimenetelmä, siinä olevien toimintojen tulee olla suomalaisessa arjessa tuttuja. Testasimme PUFI:n toimintojen tuttuutta 21:llä lapsella, nuorella ja vanhemmalla. Testauksen perusteella kolme toimintaa muuttui kokonaan ja viiteen tehtiin pieniä muutoksia. PUFI:n kehittäjät hyväksyivät tekemämme muutokset.
Työssä esitellään PUFI:n taustateoriaa ja kehityksen vaiheita sekä PUFI:sta vuoteen 2007 mennessä tehdyt tutkimukset. Lisäksi pohditaan PUFI:n sijoittumista osaksi toiminnallista yläraajaproteesia käyttävän lapsen ja nuoren toimintaterapia-arviointia.
Opinnäytetyön tavoitteena on saada HUS HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön, lastenkirurgian vastuualueen toimintaterapeutin käyttöön standardoitu, toiminnallista yläraajaproteesia käyttävien lasten ja nuorten arviointimenetelmä.
Suomensimme ja muokkasimme Kanadassa kehitetyn The Prosthetic Upper Extremity Functional Indexin eli PUFI:n suomalaiseen kulttuuriin sopivaksi. PUFI on 3−18-vuotiaille standardoitu itsearviointimenetelmä, joka mittaa lapsen vanhemman, lapsen tai nuoren kokemusta proteesin käytöstä, käytön hyödyllisyydestä ja helppoudesta päivittäisissä toiminnoissa. PUFI mittaa myös näissä tekijöissä tapahtuvaa muutosta.
Koska PUFI on itsearviointimenetelmä, siinä olevien toimintojen tulee olla suomalaisessa arjessa tuttuja. Testasimme PUFI:n toimintojen tuttuutta 21:llä lapsella, nuorella ja vanhemmalla. Testauksen perusteella kolme toimintaa muuttui kokonaan ja viiteen tehtiin pieniä muutoksia. PUFI:n kehittäjät hyväksyivät tekemämme muutokset.
Työssä esitellään PUFI:n taustateoriaa ja kehityksen vaiheita sekä PUFI:sta vuoteen 2007 mennessä tehdyt tutkimukset. Lisäksi pohditaan PUFI:n sijoittumista osaksi toiminnallista yläraajaproteesia käyttävän lapsen ja nuoren toimintaterapia-arviointia.