Vanhusten ja lasten yhteistoiminnallinen viriketuokio
Vähätörmä, Anniina (2016)
Vähätörmä, Anniina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249444
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida lasten ja vanhus-ten yhteistoiminnallinen viriketuokio. Kohderyhmänä toimi Rauman kaupungin Pal-velukoti Mansikkapaikan osasto Honkala ja Rauman kaupungin Lajon päiväkodin lapsiryhmä Tiitiäiset. Projektin tavoitteena oli antaa lapsille mahdollisuus tutustua vanhuksiin ja tuottaa vanhuksille iloa ja hyvää oloa lasten kohtaamisesta. Tavoitteena oli myös saada päiväkodin ja palvelukodin välille yhteys, jotta tulevaisuudessakin he jatkaisivat yhteistyötä. Henkilökohtaisina tavoitteina opinnäytetyöntekijällä oli oppia suunnittelemaan ja organisoimaan yhteistoiminnallinen viriketuokio, oppia työsken-telemään ryhmän ohjaajana, oppia lisää lasten ja vanhusten yhteistoiminnallisuudesta ja vuorovaikutustaidoista.
Tuokio kesti kokonaisuudessaan puolitoista tuntia ja koostui kolmesta osa-alueesta, joita olivat tuolijumppa, vanhojen esineiden muistelu sekä laulu. Opinnäytetyöntekijä kartoitti kummankin kohderyhmän kanssa ohjelmaa, jota olisi realistista tuokiossa järjestää.
Tuolijumpassa lapset heittelivät hernepusseja vanhuksille ja vanhukset heittivät niitä takaisin lapsille. Tämän jälkeen lapset pomputtelivat ilmapalloja vanhuksille ja van-hukset pomputtelivat niitä takaisin lapsille. Vanhojen esineiden muistelussa opinnäy-tetyöntekijä kysyi ensin lapsilta, tietävätkö he mikä esine on kyseessä. Tämän jälkeen lapset saivat näyttää vanhuksille esineitä ja kysyivät heiltä, mikä esine voisi olla ky-seessä. Laulutuokio koostu lasten lauluista ja esityksistä. Lapsiryhmällä oli mukanaan musiikkia ja rekvisiittaa. Ensin lapset esittivät neljä laulua ja esitystä ja lopussa esitettiin vielä pieni loppulaulu.
Tuokioon osallistui yhteensä yhdeksän vanhusta, joista viisi pystyi osallistumaan tuokioon. Lapsia tuokioon osallistui kahdeksan ja he olivat iältään 3-5 vuotiaita. Ti-laisuuteen osallistui päiväkodista kaksi hoitajaa ja palvelukodilta yksi.
Tavoitteet toteutuivat kohtalaisesti, koska vanhukset olivat odotettua huonommassa kunnossa, eivätkä pystyneet kovinkaan paljon osallistumaan tuokioon. Vanhukset nauttivat lasten näkemisestä ja heidän esityksistään. Jo pelkkä lasten läsnäolo toi vanhuksille hymyn huulille. Henkilökohtaiset tavoitteet toteutuivat hyvin ja opinnäy-tetyöntekijä sai enemmän itsevarmuutta ja rohkeutta toimia ryhmän ohjaajana tule-vaisuudessakin.
Tulevaisuudessa molemmat kohderyhmät kokevat yhteistyön jatkuvuuden tarpeelli-sena. Yhteiset lauluhetket olisivat molemmille kohderyhmille mieluisia.
Tuokio kesti kokonaisuudessaan puolitoista tuntia ja koostui kolmesta osa-alueesta, joita olivat tuolijumppa, vanhojen esineiden muistelu sekä laulu. Opinnäytetyöntekijä kartoitti kummankin kohderyhmän kanssa ohjelmaa, jota olisi realistista tuokiossa järjestää.
Tuolijumpassa lapset heittelivät hernepusseja vanhuksille ja vanhukset heittivät niitä takaisin lapsille. Tämän jälkeen lapset pomputtelivat ilmapalloja vanhuksille ja van-hukset pomputtelivat niitä takaisin lapsille. Vanhojen esineiden muistelussa opinnäy-tetyöntekijä kysyi ensin lapsilta, tietävätkö he mikä esine on kyseessä. Tämän jälkeen lapset saivat näyttää vanhuksille esineitä ja kysyivät heiltä, mikä esine voisi olla ky-seessä. Laulutuokio koostu lasten lauluista ja esityksistä. Lapsiryhmällä oli mukanaan musiikkia ja rekvisiittaa. Ensin lapset esittivät neljä laulua ja esitystä ja lopussa esitettiin vielä pieni loppulaulu.
Tuokioon osallistui yhteensä yhdeksän vanhusta, joista viisi pystyi osallistumaan tuokioon. Lapsia tuokioon osallistui kahdeksan ja he olivat iältään 3-5 vuotiaita. Ti-laisuuteen osallistui päiväkodista kaksi hoitajaa ja palvelukodilta yksi.
Tavoitteet toteutuivat kohtalaisesti, koska vanhukset olivat odotettua huonommassa kunnossa, eivätkä pystyneet kovinkaan paljon osallistumaan tuokioon. Vanhukset nauttivat lasten näkemisestä ja heidän esityksistään. Jo pelkkä lasten läsnäolo toi vanhuksille hymyn huulille. Henkilökohtaiset tavoitteet toteutuivat hyvin ja opinnäy-tetyöntekijä sai enemmän itsevarmuutta ja rohkeutta toimia ryhmän ohjaajana tule-vaisuudessakin.
Tulevaisuudessa molemmat kohderyhmät kokevat yhteistyön jatkuvuuden tarpeelli-sena. Yhteiset lauluhetket olisivat molemmille kohderyhmille mieluisia.