Muconic Acid Process Development
Martiskainen, Miika (2016)
Martiskainen, Miika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239117
Tiivistelmä
Nylon on tärkeä muovi, jolla on monia käyttötarkoituksia monilla teollisuudenaloilla. Sitä pääasiassa valmistetaan petrokemikaalijohdannaisista. Vaikka petrokemikaalivapaita reittejä on olemassa, ne ovat vielä lapsenkengissään ja niissä on ongelmia, joiden vuoksi ne eivät ole yhtä haluttuja kuin petrokemikaalireitit. Tämä insinöörityö tehtiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle Tekesin rahoittamaa projektia varten.
Työn tarkoituksena oli kehittää biopohjaisen nylonin valmistamiseen käytettävän johdannaisen prosessia. Projekti aloitettiin tekemällä panosreaktoreilla kokeita, joilla selvitettiin, ovatko reaktorit vaikuttaneet tätä työtä edeltäviin VTT:n kokeisiin. Prosessin kehitysosuus aloitettiin tekemällä kokeita jatkuvatoimisella reaktorilla ja käyttäen hyödyksi panosreaktoreista saatua tietoa. Reaktiotuotteet analysoitiin käyttämällä GC-FID-menetelmää, mutta myös GC-MS- ja NMR-menetelmiä hyödynnettiin tässä työssä.
Panosreaktorikokeet osoittivat, että suurin osa panosreaktoreista oli vaikuttanut edellisiin kokeisiin. Toimivilla reaktoreilla tulisi tehdä vielä lisätutkimuksia, että reaktioiden toistettavuus voidaan varmistaa. Kokeet jatkuvatoimisella reaktorilla tuottivat hyviä tuloksia ja antoivat hyvää tietoa prosessista, huolimatta siitä että viimeisessä neljässä kokeessa oli ongelmia raaka-aineen kanssa. Jatkuvan reaktorin kanssa tulisi vielä tehdä jatkotutkimuksia ennen prosessin skaalaamista. Prosessi tulisi optimoida hyödyntämällä koesuunnittelua ja vastepintamenetelmää.
Työn tarkoituksena oli kehittää biopohjaisen nylonin valmistamiseen käytettävän johdannaisen prosessia. Projekti aloitettiin tekemällä panosreaktoreilla kokeita, joilla selvitettiin, ovatko reaktorit vaikuttaneet tätä työtä edeltäviin VTT:n kokeisiin. Prosessin kehitysosuus aloitettiin tekemällä kokeita jatkuvatoimisella reaktorilla ja käyttäen hyödyksi panosreaktoreista saatua tietoa. Reaktiotuotteet analysoitiin käyttämällä GC-FID-menetelmää, mutta myös GC-MS- ja NMR-menetelmiä hyödynnettiin tässä työssä.
Panosreaktorikokeet osoittivat, että suurin osa panosreaktoreista oli vaikuttanut edellisiin kokeisiin. Toimivilla reaktoreilla tulisi tehdä vielä lisätutkimuksia, että reaktioiden toistettavuus voidaan varmistaa. Kokeet jatkuvatoimisella reaktorilla tuottivat hyviä tuloksia ja antoivat hyvää tietoa prosessista, huolimatta siitä että viimeisessä neljässä kokeessa oli ongelmia raaka-aineen kanssa. Jatkuvan reaktorin kanssa tulisi vielä tehdä jatkotutkimuksia ennen prosessin skaalaamista. Prosessi tulisi optimoida hyödyntämällä koesuunnittelua ja vastepintamenetelmää.