Digitaalisen avoimen innovaatioalustan kehittäminen, Case: WeLive
Palonen, Jani (2016)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605188391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605188391
Tiivistelmä
WeLive-hankkeen tavoitteena on taloudellisen kasvun edistäminen, läpinäkyvyyden luominen julkisen sektorin ja kansalaisten välille, avoimen datan runsas hyödyntäminen, sekä kansalaisten osallistaminen. WeLive-hanke tuottaa käyttäjälle innovaatioprosessin, sekä innovaatioalustan uusien avointa dataa hyödyntävien digitaalisten palveluiden innovoimiseen. Kansalainen voi osallistua innovaatioprosessiin ehdottamalla omia avointa dataa hyödyntäviä ideoitaan kehitettäviksi palveluiksi. Näitä ideoita kehittäjät voivat lähteä yhteiskehittämään kansalaisen ja muiden innovaatioalustan osapuolten kanssa. Suomessa ja muualla maailmassa julkisia digitaalisia palveluja suunnitellaan kovin hallintokeskeisesti, eikä kansalaisia osallisteta riittävästi yhteiskehittämiseen. On olemassa tekijöitä, kuten väestörakenteen muutokset ja taloudelliset haasteet, jotka pakottavat kaupunkeja ja kuntia muuttamaan toimintamallejaan entistä tehokkaammiksi. Toimintaa muutetaan enemmän kansalaisia osallistavaan suuntaan, jonka avulla pyritään luomaan hyvinvointia uusien elämää helpottavien palveluiden avulla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään millaisia vaatimuksia ja tarpeita kehittäjillä on WeLive-innovaatioalustalle, sekä alustan käyttöliittymälle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu osallistamisesta, yhteiskehittämisestä, käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta, sekä avoimeen dataan ja sen käsittelyyn liittyvästä lainsäädännöstä. Tutkimuksen menetelmäksi valittiin tapaustutkimus (engl. Case Study Research), jonka avulla pyritään kuvaamaan, syvällisesti ymmärtämään, sekä tulkitsemaan tutkittavaa ilmiötä. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua, heuristista arviointia, sekä kognitiivista läpikäyntiä. Aineiston analysointi toteutettiin samankaltaisuusanalyysin tekniikkaa käyttäen, jonka avulla eri aineistolähteiden tuloksia voidaan luokitella ja yhdistellä. Tutkimustulosten myötä muodostettiin kehittäjäpersoonat, käyttöliittymäprototyyppi, sekä kuvattiin kehittäjien esiin nostamat innovaatioalustan tarpeet ja vaatimukset.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että kehittäjillä on runsaasti erilaisia tarpeita ja vaatimuksia uudelle innovaatioalustalle, sekä alustan käyttöliittymälle. Kehittäjien tärkeimmät tarpeet ja vaatimukset liittyvät kehittäjien yleiseen kehitystoimintaan, motivaatioon, sekä teknisiin seikkoihin. Tutkimustulosten mukaan innovaatioalustan tulisi olla monipuolinen kehittäjän osaamistasosta riippumaton kehittäjätyön ja innovaation mahdollistaja. Innovaatioalustan tulisi olla teknisesti standardoitu, tai vähintäänkin määrämuotoinen avoin yhteiskehittämisen palvelu. Innovaatioalustan tulisi mahdollistaa yhteisöllisyys, sekä pyrkiä motivoimaan kehittäjiä ja kansalaisia monin eri tavoin. Alun perin voitiin olettaa, että kehittäjien näkökulma olisi painottunut tekniikkaan ja sen asettamiin vaatimuksiin. Opinnäytetyön edetessä kävi kuitenkin selvemmäksi se, että tutkimustulokset eivät koostu ainoastaan teknisistä tarpeista ja vaatimuksista, vaan myös kehittäjien yleiseen toimintaan ja motivaatioon liittyvistä asioista. Näiden asioiden avulla kehittäjille mahdollistetaan mielekäs kehittämistyö. Tekniset tarpeet ja vaatimukset ovat oleellisia, mutta eivät niin tärkeitä kuin yleiseen toimintaan ja motivaatioon liittyvät asiat.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään millaisia vaatimuksia ja tarpeita kehittäjillä on WeLive-innovaatioalustalle, sekä alustan käyttöliittymälle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu osallistamisesta, yhteiskehittämisestä, käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta, sekä avoimeen dataan ja sen käsittelyyn liittyvästä lainsäädännöstä. Tutkimuksen menetelmäksi valittiin tapaustutkimus (engl. Case Study Research), jonka avulla pyritään kuvaamaan, syvällisesti ymmärtämään, sekä tulkitsemaan tutkittavaa ilmiötä. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua, heuristista arviointia, sekä kognitiivista läpikäyntiä. Aineiston analysointi toteutettiin samankaltaisuusanalyysin tekniikkaa käyttäen, jonka avulla eri aineistolähteiden tuloksia voidaan luokitella ja yhdistellä. Tutkimustulosten myötä muodostettiin kehittäjäpersoonat, käyttöliittymäprototyyppi, sekä kuvattiin kehittäjien esiin nostamat innovaatioalustan tarpeet ja vaatimukset.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että kehittäjillä on runsaasti erilaisia tarpeita ja vaatimuksia uudelle innovaatioalustalle, sekä alustan käyttöliittymälle. Kehittäjien tärkeimmät tarpeet ja vaatimukset liittyvät kehittäjien yleiseen kehitystoimintaan, motivaatioon, sekä teknisiin seikkoihin. Tutkimustulosten mukaan innovaatioalustan tulisi olla monipuolinen kehittäjän osaamistasosta riippumaton kehittäjätyön ja innovaation mahdollistaja. Innovaatioalustan tulisi olla teknisesti standardoitu, tai vähintäänkin määrämuotoinen avoin yhteiskehittämisen palvelu. Innovaatioalustan tulisi mahdollistaa yhteisöllisyys, sekä pyrkiä motivoimaan kehittäjiä ja kansalaisia monin eri tavoin. Alun perin voitiin olettaa, että kehittäjien näkökulma olisi painottunut tekniikkaan ja sen asettamiin vaatimuksiin. Opinnäytetyön edetessä kävi kuitenkin selvemmäksi se, että tutkimustulokset eivät koostu ainoastaan teknisistä tarpeista ja vaatimuksista, vaan myös kehittäjien yleiseen toimintaan ja motivaatioon liittyvistä asioista. Näiden asioiden avulla kehittäjille mahdollistetaan mielekäs kehittämistyö. Tekniset tarpeet ja vaatimukset ovat oleellisia, mutta eivät niin tärkeitä kuin yleiseen toimintaan ja motivaatioon liittyvät asiat.