Reunaohjauksen nykytila ja kehitys osana linja-automaatiota
Luukkonen, Mika (2016)
Luukkonen, Mika
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096660
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin Raahen Nauhalevyleikkauslinja 2:n aukikelaimen reunaohjauksen toimintaa ja sen ongelmia, joita on koetettu ratkaista voimasäädöllä. Reunaohjauksen tehtävänä on pitää prosessoitava nauha keskellä linjaa ajon aikana siirtämällä tuurnaa sivuttaissuunnassa. Nykyinen voimasäätö ottaa huomioon pelkästään nauhan paksuuden. Tavoitteena oli saada todennettua nykyisestä voimasäädöstä johtuvat ongelmat laskujen kautta sekä erinäisillä analysoinneilla. Tavoitteena oli myös saada kehitettyä prosessoitavan materiaalin ominaisuudet huomioon ottava uusi säätömalli, jolla voimasäätöä saadaan paremmin toimivaksi.
Analysoinnissa käytettiin erinäisiä ohjelmia sekä laskentaa. Laskennallisesta näkökulmasta otettiin kaksi pääteemaa: kitkavoima ja lommahdusvoima. Kitka-voima liittyy nauhan luistamiseen kelan kierrosten välissä, lommahdus puoles-taan nauhan elastiseen muodonmuutokseen. Aluksi tutustuttiin aukikelaimen prosessiin ja sen laitteistoon, jonka jälkeen alettiin analysoimaan ajotilanteita. Myöhemmässä vaiheessa otettiin vielä voimalaskennat mukaan ajotilanteiden analysointiin.
Tulokset tukivat alkuperäistä ajatusta siitä, että nykyisellä voimasäädöllä tuur-nan siirtovoimat ovat liian suuria prosessoitavan materiaalin ominaisuuksiin nähden. Käytettäviä voimia voidaan pienentää, jolloin luistaminen ja lommah-dukset saataisiin poistettua kokonaan. Voimasäädölle saatiin uusi malli, jolla voimasäätö voidaan toteuttaa. Mallin testaus tehdään tulevaisuudessa.
Analysoinnissa käytettiin erinäisiä ohjelmia sekä laskentaa. Laskennallisesta näkökulmasta otettiin kaksi pääteemaa: kitkavoima ja lommahdusvoima. Kitka-voima liittyy nauhan luistamiseen kelan kierrosten välissä, lommahdus puoles-taan nauhan elastiseen muodonmuutokseen. Aluksi tutustuttiin aukikelaimen prosessiin ja sen laitteistoon, jonka jälkeen alettiin analysoimaan ajotilanteita. Myöhemmässä vaiheessa otettiin vielä voimalaskennat mukaan ajotilanteiden analysointiin.
Tulokset tukivat alkuperäistä ajatusta siitä, että nykyisellä voimasäädöllä tuur-nan siirtovoimat ovat liian suuria prosessoitavan materiaalin ominaisuuksiin nähden. Käytettäviä voimia voidaan pienentää, jolloin luistaminen ja lommah-dukset saataisiin poistettua kokonaan. Voimasäädölle saatiin uusi malli, jolla voimasäätö voidaan toteuttaa. Mallin testaus tehdään tulevaisuudessa.