1970-luvun pientalon kuntoarvio ja korjausmalli
Pöllänen, Jouni (2016)
Pöllänen, Jouni
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605086551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605086551
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tehtiin kuntoarvio 1970-luvulla rakennettuun taloon, tarkasteltiin talossa esiintyvien, rakennusajalleen ominaisten, ns. riskirakenteiden kuntoa sekä suunniteltiin kunnossapito- ja korjaustoimenpiteitä. Yksi tärkeimmistä asioista oli suunnitella uusi lämmitysjärjestelmä teknisen käyttöikänsä loppupäässä olevan öljylämmityksen korvaajaksi.
Työssä esiteltiin tyypilliset 1970-luvun taloissa esiintyvät riskirakenteet. Aistinvaraisesti tehdyn kuntoarvion lisäksi kohteessa tehtiin myös kosteusmittauksia alapohja- ja ulkoseinärakenteisiin sekä kuvattiin rakenneliittymiä lämpökameralla. Salaojaputkituksen sijainti ja kunto tarkistettiin kaivamalla putki esiin talon länsipäädyssä. Riskirakenteiden tutkimuksissa ei löytynyt vakavia vaurioita. Merkittävin löydös oli yhden makuuhuoneen lattiarakenteesta löytynyt selvästi ympäristöään kosteampi alue. Sen aiheuttaja jäi vielä selvittämättä, koska lattiarakennetta ei aukaistu, mutta syyksi arvioitiin putkivuotoa talon alla kulkevassa päävesijohdossa.
Huolto- ja kunnossapitotoimenpiteille todettiin olevan tarvetta monin paikoin. Ulko-ovet ja niiden tiivistykset todettiin huonokuntoisiksi. Myös ikkunoissa havaittiin huoltotarvetta. Kuntoarvion pohjalta laadittuun korjaussuunnitelmaan valittiin uudeksi lämmöntuottojärjestelmäksi maalämpöpumppu. Tätä valintaa tukemaan otettiin suunnitelmaan myös lämmöneristävyyttä ja ilmatiiviyttä parantavia toimenpiteitä sekä takkasydämen asentaminen vanhaan avotakkaan.
Rakennuksen lämpöhäviöt, lämmitysenergiantarve ja maalämpöpumpun tuottama lämmitysenergia laskettiin Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 ja lämpöpumppujen energialaskentaoppaan avulla. Laskennalla saatu lämmitysenergiantarve todettiin paljon suuremmaksi kuin kulutustietoihin perustuva todellinen tarve on. Laskennallisen tarkastelun katsottiin kuitenkin antavan oikeansuuntaisen arvion suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksesta talon lämmityksen ostoenergiantarpeeseen. Laskelmien mukaan talon lämmitysenergiakustannukset pienentyisivät suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksesta noin 62 %.
Työssä esiteltiin tyypilliset 1970-luvun taloissa esiintyvät riskirakenteet. Aistinvaraisesti tehdyn kuntoarvion lisäksi kohteessa tehtiin myös kosteusmittauksia alapohja- ja ulkoseinärakenteisiin sekä kuvattiin rakenneliittymiä lämpökameralla. Salaojaputkituksen sijainti ja kunto tarkistettiin kaivamalla putki esiin talon länsipäädyssä. Riskirakenteiden tutkimuksissa ei löytynyt vakavia vaurioita. Merkittävin löydös oli yhden makuuhuoneen lattiarakenteesta löytynyt selvästi ympäristöään kosteampi alue. Sen aiheuttaja jäi vielä selvittämättä, koska lattiarakennetta ei aukaistu, mutta syyksi arvioitiin putkivuotoa talon alla kulkevassa päävesijohdossa.
Huolto- ja kunnossapitotoimenpiteille todettiin olevan tarvetta monin paikoin. Ulko-ovet ja niiden tiivistykset todettiin huonokuntoisiksi. Myös ikkunoissa havaittiin huoltotarvetta. Kuntoarvion pohjalta laadittuun korjaussuunnitelmaan valittiin uudeksi lämmöntuottojärjestelmäksi maalämpöpumppu. Tätä valintaa tukemaan otettiin suunnitelmaan myös lämmöneristävyyttä ja ilmatiiviyttä parantavia toimenpiteitä sekä takkasydämen asentaminen vanhaan avotakkaan.
Rakennuksen lämpöhäviöt, lämmitysenergiantarve ja maalämpöpumpun tuottama lämmitysenergia laskettiin Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 ja lämpöpumppujen energialaskentaoppaan avulla. Laskennalla saatu lämmitysenergiantarve todettiin paljon suuremmaksi kuin kulutustietoihin perustuva todellinen tarve on. Laskennallisen tarkastelun katsottiin kuitenkin antavan oikeansuuntaisen arvion suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksesta talon lämmityksen ostoenergiantarpeeseen. Laskelmien mukaan talon lämmitysenergiakustannukset pienentyisivät suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksesta noin 62 %.