Maahanmuuttajaperhekerho kotoutumisen tukena
Järvimäki, Elisa-Maaria (2010)
Järvimäki, Elisa-Maaria
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002242528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002242528
Tiivistelmä
Järvimäki, Elisa. Maahanmuuttaja perhekerho kielen ja kulttuurin oppimista, vertaistukea ja vanhemmuutta. Järvenpää, syksy 2009, 72 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, sosiaali- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) lto-pätevyys ja diakonian virkakelpoisuus.
Tämän produktion tarkoituksena oli kuvata maahanmuuttaja perhekerhon käytäntöjä ja tapahtumia. Miten kerho tukee naisia kotoutumisessa. Tarkastelun näkökulmia ovat kieli- ja kulttuuri, vanhemmuuden tukeminen ja vertaistuki.
Seurakunnan maahanmuuttaja perhekerhon tavoitteena on järjestää maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen paikka, jossa he voivat tavata toisiaan. Elämä on monesti maahanmuuttajanaisille yksinäisyyden sävyttämää ja kotona olevat naiset tarvitsevat toisten aikuisten seuraa. Kerhon avulla voidaan myös saada ystäviä. Kerhossa puhutaan niistä asioista mitkä tuntuvat tärkeälle. Ihmiset kaipaavat seuraa ja vapaata yhdessäoloa. Lapsille on myös ilo, että kerhosta löytyy kavereita, joiden kanssa voi touhuta yhdessä. Vanhemmille ja lapsille on hyvä, että on jokin tuttu ja turvallinen paikka johon voi tulla tuttuja tapaamaan, saamaan vaihtelua, lämpöä ja kokemaan yhteyttä toisten samanhenkisen kanssa.
Tämä opinnäytetyö on tehty produktiona. Opinnäytetyöni olen tehnyt toiminnallisella metodilla, havaintoja ja haastatteluja apuna käyttäen. Arviointimenetelminä oli osallistuva havainnointi, keskustelut kerholaisten kanssa, ohjaajien haastattelut ja päiväkirja.
Tulokset osoittivat, että yhdessäolo, keskustelut, tutustuminen toisten kulttuuriin ja vertaistuki on kerhon parasta antia. Kerhossa järjestettävät toiminnat otettiin ilolla vastaan ja niihin osallistuttiin innokkaasti. Kerho toimi myös erinomaisen harjoittelupaikkana suomen kielen oppimiselle. Vanhemmuuden tukemiseen naiset saivat tukea toisilta vertaisiltaan ja ohjaajilta. Tärkeää oli myös keskustella suomalaisista kasvatuskäytännöistä. Naiset tulivat lapsineen kerhoon mielellään ja kerho toimi naisten hyvinvoinnin edistäjänä.
Seurakunta välittää jäsenistään. Rakkaus toteutuu arjessa, muutenkin kuin puheina.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, sosiaali- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) lto-pätevyys ja diakonian virkakelpoisuus.
Tämän produktion tarkoituksena oli kuvata maahanmuuttaja perhekerhon käytäntöjä ja tapahtumia. Miten kerho tukee naisia kotoutumisessa. Tarkastelun näkökulmia ovat kieli- ja kulttuuri, vanhemmuuden tukeminen ja vertaistuki.
Seurakunnan maahanmuuttaja perhekerhon tavoitteena on järjestää maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen paikka, jossa he voivat tavata toisiaan. Elämä on monesti maahanmuuttajanaisille yksinäisyyden sävyttämää ja kotona olevat naiset tarvitsevat toisten aikuisten seuraa. Kerhon avulla voidaan myös saada ystäviä. Kerhossa puhutaan niistä asioista mitkä tuntuvat tärkeälle. Ihmiset kaipaavat seuraa ja vapaata yhdessäoloa. Lapsille on myös ilo, että kerhosta löytyy kavereita, joiden kanssa voi touhuta yhdessä. Vanhemmille ja lapsille on hyvä, että on jokin tuttu ja turvallinen paikka johon voi tulla tuttuja tapaamaan, saamaan vaihtelua, lämpöä ja kokemaan yhteyttä toisten samanhenkisen kanssa.
Tämä opinnäytetyö on tehty produktiona. Opinnäytetyöni olen tehnyt toiminnallisella metodilla, havaintoja ja haastatteluja apuna käyttäen. Arviointimenetelminä oli osallistuva havainnointi, keskustelut kerholaisten kanssa, ohjaajien haastattelut ja päiväkirja.
Tulokset osoittivat, että yhdessäolo, keskustelut, tutustuminen toisten kulttuuriin ja vertaistuki on kerhon parasta antia. Kerhossa järjestettävät toiminnat otettiin ilolla vastaan ja niihin osallistuttiin innokkaasti. Kerho toimi myös erinomaisen harjoittelupaikkana suomen kielen oppimiselle. Vanhemmuuden tukemiseen naiset saivat tukea toisilta vertaisiltaan ja ohjaajilta. Tärkeää oli myös keskustella suomalaisista kasvatuskäytännöistä. Naiset tulivat lapsineen kerhoon mielellään ja kerho toimi naisten hyvinvoinnin edistäjänä.
Seurakunta välittää jäsenistään. Rakkaus toteutuu arjessa, muutenkin kuin puheina.