Edunvalvontavaltuutus pankkiasioiden hoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla vuonna 2007 säädettyä edunvalvontavaltuutuslakia ja holhoustoimilain mukaista edunvalvontaa keskenään sekä pohtia, miksi edunvalvontavaltuutus on holhoustoimilain mukaista edunvalvontaan parempi vaihtoehto. Edunvalvontavaltakirjalla toimintakykyinen henkilö varautuu asioidensa hoidon järjestymiseen silloin, kun hänen oma toimintakykynsä ei enää riitä sairauden, henkisen toimintakyvynheikentymisen tai heikentynen terveydentilan vuoksi niitä hoitamaan. Toisen henkilön voi valtuuttaa edustamaan itseään taloudellisissa tai henkilöä koskevissa asioissa tai näissä molemmissa.

Edunvalvontavaltuutus liittyy aiheena keskeisesti päivittäiseen työhöni pankissa. Valtuutuksen hyödyistä tulisi kertoa asiakkaille entistä enemmän, sillä ihmisten elinikä on pidentynyt ja samalla heidän varallisuutensa on kasvanut. Valtuutuksen avulla asiakkaat voivat varmistua, että heidän asioitaan hoitaa itse valittu luotettava ihminen.

Opinnäytetyön teoriaosiossa syvennyttiin edunvalvontavaltuutuslakiin ja valtakirjan laatimiseen liittyviin määräyksiin sekä tutkittiin holhoustoiminlain mukaista edunvalvontaa ja sen asettamia rajoitteita päämiehen asioiden hoitamiseen liittyen. Maistraatti on asettanut edun-valvontavaltakirjalle hyvin tiukat muoto- ja vähimmäisvaatimukset, joiden tarkoituksena on suojata valtuuttajaa ja hänen oikeuksiaan valtakirjan väärinkäytöksiltä.

Opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus pankin eri toimialoilla työskenteleville toimihenkilöille sekä lisäksi haastattelin pankin lakimiestä edunvalvontavaltakirjojen laatimisesta. Kyselytutkimuksessa selvisi, ettei henkilöasiakaskonttoreissa työskentelevillä toimihenkilöillä ole vielä tarvittavaa tietoa edunvalvontavaltuutuksesta. Tiedonpuutteen vuoksi edunvalvontavaltuutuksesta kertominen on huolestuttavan huonolla tasolla.

Opinnäytetyö tehtiin OP Helsingille. Lähdeaineistona opinnäytetyössä käytettiin edunvalvon-tavaltuutukseen ja edunvalvontaan liittyvää kirjallisuutta, lakia ja aineistoja sekä pankin sisäistä ohjeistusta.

The aim of this thesis was to create a clear conception why a continuing of attorney is a better option than a trusteeship by to the Guardianship Services. By continuing power of attorney a person able to function prepares for organizing his/her conducts in case of reduced functional capacity to illness, weakened mental capacity or impaired health status. Another person can be authorized to mandate principal in economic or personal matters or in the both of them.

The continuing power of attorney is centrally linked to my daily work in a bank. The benefits of the legal proxy should increasingly by inform to customers because people live longer and their property has increased. With a legal proxy customers verify that their conducts are managed by a person that is reliable and selected by the principal.

In the theoretical section the Act of Continuing Powers of Attorney and regulations related to conducting a proxy were studied. In addition, trusteeship by the Guardianship Services Act and its limits connected to managing a principal´s conducts were charted. The city administrative court has set strict forms and minimum requirements to the continuing power of attorney aiming to protect the principal and his/her rights in cases of misuse related to the continuing power.

A survey was conducted to the bank offices in different fields of expertize. In addition the lawyer of the bank was interviewed on conducting a Continuing Power of Attorney. The survey showed that the bank officers working in bank offices lack the necessary information on Continuing Powers. Due to lack of information the knowledge on Continuing Powers of Attorney is on a poor level.

This thesis was conducted for Helsinki OP Bank. Literature related to Continuing Power of Attorney and guardianship was utilized as source material as well as legal documents and the bank's internal guidelines.