Virkistäytymällä lisää Poweria : Virkistystoiminnan kehittäminen Avustajakeskuksessa
Salmi, Elina (2016)
Salmi, Elina
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295506
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kehittää vapaaehtoisten virkistystoimintaa ja sen vaikutuksia yksilön vapaaehtoistyössä jaksamiseen ja hyvinvointiin. Tavoitteena oli selvittää vapaaehtoisten avustajien kokemuksia, toiveita ja odotuksia virkistystoiminnasta. Kehitystyössä selvitettiin yhteisön merkitystä yksilölle, pohdittiin erilaisia innostamisen menetelmiä ja miten ihmisistä saataisiin aktiivisia. Kehittämistavoitteena oli lisätä avustajien kiinnostusta virkistystoimintaa ja sen kehittämistä kohtaan. Virkistystoiminnan kautta avustajat saavat muilta osallistujilta vertaistukea, virkistyvät ja saavat kiitosta tekemästään arvokkaasta työstä. Vertaistuen ja palautteen saaminen edistää työssä viihtymistä ja lisää ymmärrystä oman työn merkityksestä. Vapaaehtoisten hyvinvoinnin tukeminen ja heidän kuunteleminen ovat kolmannen sektorin toimijoille todella tärkeää työtä, jota tulee aktiivisesti edistää ja kehittää.
Opinnäytetyön tilaaja oli Avustajakeskus. Avustajakeskus perustettiin vuonna 1994 ja Turun seudun lihastautiyhdistys ry koordinoi toimintaa. Avustajakeskus välittää ja kouluttaa vapaaehtoisia ja palkallisia avustajia liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä muistisairaille. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Avustajakeskuksen vapaaehtoisille avustajille järjestettävää virkistystoimintaa, jolla Avustaja-keskus edistää avustajiensa työssäjaksamista ja hyvinvointia.
Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat tutkineet työhyvinvointia paljon ja pitkällä aikavälillä. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin työhyvinvoinnin osalta yhteisön ja sosiaalisen verkoston merkitykseen hyvinvoinnin tukijana. Tässä opinnäytetyössä käytettävä empiirinen aineisto hankittiin ryhmähaastatteluiden, havainnoinnin, learning cafen ja 8x8 -menetelmän kautta. Ryhmähaastattelut toteutettiin kahtena teemahaastatteluna, jossa haastateltavina oli Avustajakeskuksen avustajia. Havainnointia työstettiin koko opinnäytetyöprosessin ajan. Learning cafe toteutettiin kahteen kertaan avustajakoulutusten yhteydessä. 8x8 -menetelmä järjestettiin Avustajakeskuksen henkilökunnalle. Haastattelut, learning cafe ja 8x8 -menetelmä olivat tärkeimmät väylät tiedonhankinnalle.
Tutkimuksen kautta selvisi, että avustajien mielestä virkistystoiminnan järjestäminen on tärkeää. Avustajat toivovat, että virkistystoimintaa on tasaisin väliajoin ympäri vuotta ja toimintakerrat kestäisivät kahdesta kolmeen tuntia. Avustajat toivat esille samoin kuin teoriatieto, että yhdessä tekeminen ja luonnossa oleminen virkistävät ja tuovat hyvää oloa. Virkistystoiminnasta saatava vertaistuki koettiin tärkeäksi, koska avustajien tekemä avustustyö voi olla raskasta ja työskentelyä ilman työparia. Virkistystoiminnan suunnittelusta innostuttiin niin, että avustajat perustivat virkistystoiminnan suunnittelusta vastaavan toimikunnan. Tutkimustuloksia on hyödynnetty opinnäytetyön konkreettisena tuotoksena syntyneen Virkistäytymällä lisää Poweria -oppaan suunnittelussa ja kokoamisessa. Tilaaja pystyy käyttämään opasta virkistystoiminnan järjestäjän kouluttamiseen, virkistystoiminnan järjestämiseen ja sen kehittämiseen.
Opinnäytetyön tilaaja oli Avustajakeskus. Avustajakeskus perustettiin vuonna 1994 ja Turun seudun lihastautiyhdistys ry koordinoi toimintaa. Avustajakeskus välittää ja kouluttaa vapaaehtoisia ja palkallisia avustajia liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä muistisairaille. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Avustajakeskuksen vapaaehtoisille avustajille järjestettävää virkistystoimintaa, jolla Avustaja-keskus edistää avustajiensa työssäjaksamista ja hyvinvointia.
Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat tutkineet työhyvinvointia paljon ja pitkällä aikavälillä. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin työhyvinvoinnin osalta yhteisön ja sosiaalisen verkoston merkitykseen hyvinvoinnin tukijana. Tässä opinnäytetyössä käytettävä empiirinen aineisto hankittiin ryhmähaastatteluiden, havainnoinnin, learning cafen ja 8x8 -menetelmän kautta. Ryhmähaastattelut toteutettiin kahtena teemahaastatteluna, jossa haastateltavina oli Avustajakeskuksen avustajia. Havainnointia työstettiin koko opinnäytetyöprosessin ajan. Learning cafe toteutettiin kahteen kertaan avustajakoulutusten yhteydessä. 8x8 -menetelmä järjestettiin Avustajakeskuksen henkilökunnalle. Haastattelut, learning cafe ja 8x8 -menetelmä olivat tärkeimmät väylät tiedonhankinnalle.
Tutkimuksen kautta selvisi, että avustajien mielestä virkistystoiminnan järjestäminen on tärkeää. Avustajat toivovat, että virkistystoimintaa on tasaisin väliajoin ympäri vuotta ja toimintakerrat kestäisivät kahdesta kolmeen tuntia. Avustajat toivat esille samoin kuin teoriatieto, että yhdessä tekeminen ja luonnossa oleminen virkistävät ja tuovat hyvää oloa. Virkistystoiminnasta saatava vertaistuki koettiin tärkeäksi, koska avustajien tekemä avustustyö voi olla raskasta ja työskentelyä ilman työparia. Virkistystoiminnan suunnittelusta innostuttiin niin, että avustajat perustivat virkistystoiminnan suunnittelusta vastaavan toimikunnan. Tutkimustuloksia on hyödynnetty opinnäytetyön konkreettisena tuotoksena syntyneen Virkistäytymällä lisää Poweria -oppaan suunnittelussa ja kokoamisessa. Tilaaja pystyy käyttämään opasta virkistystoiminnan järjestäjän kouluttamiseen, virkistystoiminnan järjestämiseen ja sen kehittämiseen.