3K-työhyvinvointikilpailu − tutkimus kilpailumuotoisen liikuntakampanjan vaikutuksista työyhteisössä
Ahtiainen, Karoliina (2016)
Ahtiainen, Karoliina
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295641
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden K-supermarketin välillä järjestetyn kilpailumuotoisen liikuntakampanjan vaikutuksia työntekijöiden fyysiseen kuntoon, työhyvinvointiin, liikuntamotivaatioon sekä työyhteisön yhteishenkeen. 3K-työhyvinvointikilpailu – Kohotetaan Kuntoa Kimpassa -nimellä toteutunut tutkimus alkoi elokuussa 2015 ja päättyi joulukuussa 2015. Analysoitava tutkimusaineisto koostui fyysisen kunnon alku- ja lopputesteistä, yksilöhaastatteluista, alku- ja loppukyselystä ja loppukyselyn täydennyskysymyksistä. Opinnäytetyö pyrkii löytämään perusteluja muun muassa liikunnan merkitykselle työhyvinvoinnin edistäjänä. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona K-kauppiasliitolle ja Ruokakeskolle, joiden alaisuudessa tutkimuksessa mukana olleet K-supermarketit toimivat.
Tutkimuksen alussa selvitettiin työntekijöiden koettu työhyvinvointi, fyysinen kunto ja työyhteisön yhteishenki. Tämän jälkeen työhyvinvointia ja kestävyyskuntoa pyrittiin edistämään liikunnan ja terveellisten elämäntapojen avulla. Yhteishenkeä nostattavia tilanteita olivat muun muassa kaupalle järjestetyt yhteiset liikuntakerrat.
Koko tutkimusryhmän (n=18) maksimaalinen hapenottokyky kasvoi intervention aikana 9,8 % (p=0.000) ja vyötärön ympärysmitta kaventui 4,2 % (n=16, p=0.022). Koko tutkimusryhmän muissa fyysisen kunnon mittaustuloksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sen sijaan kilpailun voittajakaupan tutkimustulokset erosivat koko tutkimusryhmän tuloksista. Voittajakaupan maksimaalinen hapenottokyky kasvoi 12,4 % (n=11, p=0.000), kehonpaino laski 2,6 % (n=10, p=0.010), painoindeksi laski 2,6 % (n=10, p=0.010), rasvaprosentti aleni 3,0 % (n=10, p=0.008) ja vyötärön ympärysmitta kaventui 5,5 % (n=10, p=0.010).
Alku- ja loppukyselyiden perusteella koettu työhyvinvointi, työkyky tai työyhteisön yhteishenki eivät muuttuneet kilpailujakson aikana (n=21). Sen sijaan loppukyselyn täydennyskysymysten perusteella kaikissa edellä mainituissa tekijöissä tapahtui positiivisia muutoksia. 66,7 % vastasi lisänneensä liikunnan määrää kilpailujakson aikana. 66,7 % vastaajista ilmoitti myös työhyvinvointinsa parantuneen. 61,9 % vastaajista koki työyhteisön yhteishengen parantuneen. Yhdessä työyhteisönsä kanssa liikkuvia oli tutkimuksen mukaan 52,4 % vastaajista, joista suurin osa oli voittajakaupan työntekijöitä. Työyhteisön yhteishengen parantuminen oli vahvasti yhteydessä yhdessä harrastettuun liikuntaan (r=0.556, p=0.009).
Lähes kaikki (95 %) vastasivat sekä oman terveyden edistämisen ja kunnon kohottamisen olevan liikuntaan motivoivia tekijöitä. 67 % koki työyhteisön olevan yksi liikuntaan motivoiva tekijä. Sen sijaan kilpailu sekä painon pudotus motivoivat ainoastaan noin puolta osaa (52 %) vastaajista.
Tutkimustulosten perusteella fyysisen kunnon kohoaminen on yhteydessä työssä jaksamisen ja työhyvinvointiin. Työyhteisön yhteisellä liikunnalla voi olla merkitystä työyhteisön sisäiseen ilmapiiriin. Kilpailumuotoista liikuntakampanjaa voidaan tämän tutkimuksen perusteella käyttää lisäämään työyhteisön liikunta-aktiivisuutta ja työhyvinvointia.
Tutkimuksen alussa selvitettiin työntekijöiden koettu työhyvinvointi, fyysinen kunto ja työyhteisön yhteishenki. Tämän jälkeen työhyvinvointia ja kestävyyskuntoa pyrittiin edistämään liikunnan ja terveellisten elämäntapojen avulla. Yhteishenkeä nostattavia tilanteita olivat muun muassa kaupalle järjestetyt yhteiset liikuntakerrat.
Koko tutkimusryhmän (n=18) maksimaalinen hapenottokyky kasvoi intervention aikana 9,8 % (p=0.000) ja vyötärön ympärysmitta kaventui 4,2 % (n=16, p=0.022). Koko tutkimusryhmän muissa fyysisen kunnon mittaustuloksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sen sijaan kilpailun voittajakaupan tutkimustulokset erosivat koko tutkimusryhmän tuloksista. Voittajakaupan maksimaalinen hapenottokyky kasvoi 12,4 % (n=11, p=0.000), kehonpaino laski 2,6 % (n=10, p=0.010), painoindeksi laski 2,6 % (n=10, p=0.010), rasvaprosentti aleni 3,0 % (n=10, p=0.008) ja vyötärön ympärysmitta kaventui 5,5 % (n=10, p=0.010).
Alku- ja loppukyselyiden perusteella koettu työhyvinvointi, työkyky tai työyhteisön yhteishenki eivät muuttuneet kilpailujakson aikana (n=21). Sen sijaan loppukyselyn täydennyskysymysten perusteella kaikissa edellä mainituissa tekijöissä tapahtui positiivisia muutoksia. 66,7 % vastasi lisänneensä liikunnan määrää kilpailujakson aikana. 66,7 % vastaajista ilmoitti myös työhyvinvointinsa parantuneen. 61,9 % vastaajista koki työyhteisön yhteishengen parantuneen. Yhdessä työyhteisönsä kanssa liikkuvia oli tutkimuksen mukaan 52,4 % vastaajista, joista suurin osa oli voittajakaupan työntekijöitä. Työyhteisön yhteishengen parantuminen oli vahvasti yhteydessä yhdessä harrastettuun liikuntaan (r=0.556, p=0.009).
Lähes kaikki (95 %) vastasivat sekä oman terveyden edistämisen ja kunnon kohottamisen olevan liikuntaan motivoivia tekijöitä. 67 % koki työyhteisön olevan yksi liikuntaan motivoiva tekijä. Sen sijaan kilpailu sekä painon pudotus motivoivat ainoastaan noin puolta osaa (52 %) vastaajista.
Tutkimustulosten perusteella fyysisen kunnon kohoaminen on yhteydessä työssä jaksamisen ja työhyvinvointiin. Työyhteisön yhteisellä liikunnalla voi olla merkitystä työyhteisön sisäiseen ilmapiiriin. Kilpailumuotoista liikuntakampanjaa voidaan tämän tutkimuksen perusteella käyttää lisäämään työyhteisön liikunta-aktiivisuutta ja työhyvinvointia.