Aluskasvin hyödyntäminen viljanviljelyssä
Iso-Tuisku, Kristiina (2016)
Iso-Tuisku, Kristiina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295619
Tiivistelmä
Yksipuolinen viljely on lisääntynyt Suomessa viime vuosina, sillä monilla tiloilla viljellään pääsääntöisesti vain viljoja, mikä pitkällä aikavälillä köyhdyttää maata. Yksi vaihtoehto maan kasvukunnon parantamiseen on aluskasvien viljely. Aluskasvilla tarkoitetaan kasvia, joka kasvaa samaan aikaan tuotantokasvin kanssa, mutta jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen. Aluskasvien käytöllä on muitakin suotuisia vaikutuksia, muun muassa typen talteenotto, lannoituksen vähentäminen, eroosion esto, syystöiden ajoittaminen myöhäisemmäksi sekä rikkakasvien kasvun hillitseminen. Vuonna 2015 uudistetussa ympäristökorvauksessa on mahdollista saada korvausta aluskasvin käytöstä lohkokohtaisissa toimenpiteissä.
Opinnäytetyössä on kerrottu aluskasvien viljelystä sekä viljelykokeesta vuosina 2014–2015. Tilalla kylvettiin vuonna 2014 aluskasvi heti pääkasvin kylvön jälkeen suurehkolla siemenmäärällä, joka mullattiin. Kesä oli kuiva, aluskasvi menestyi hyvin, mutta verotti pääkasvin satoa. Vuotta myöhemmin kylvettiin aluskasvi pääkasvin ollessa jo versoutumisvaiheessa, joten siemeniä ei voinut mullata. Kesä oli kylmä ja sateinen, aluskasvi ei lähtenyt lainkaan kasvuun. Syynä itämättömyyteen olivat myös myöhäinen kylvöajankohta sekä multaamattomuus. Pääkasvista saatiin satoa kuitenkin hyvin. Katetuottolaskelmista voidaan nähdä kahden täysin erilaisen vuoden tulos. Sadon määrä on taloudellisesti ratkaisevassa osassa.
Opinnäytetyössä on kerrottu aluskasvien viljelystä sekä viljelykokeesta vuosina 2014–2015. Tilalla kylvettiin vuonna 2014 aluskasvi heti pääkasvin kylvön jälkeen suurehkolla siemenmäärällä, joka mullattiin. Kesä oli kuiva, aluskasvi menestyi hyvin, mutta verotti pääkasvin satoa. Vuotta myöhemmin kylvettiin aluskasvi pääkasvin ollessa jo versoutumisvaiheessa, joten siemeniä ei voinut mullata. Kesä oli kylmä ja sateinen, aluskasvi ei lähtenyt lainkaan kasvuun. Syynä itämättömyyteen olivat myös myöhäinen kylvöajankohta sekä multaamattomuus. Pääkasvista saatiin satoa kuitenkin hyvin. Katetuottolaskelmista voidaan nähdä kahden täysin erilaisen vuoden tulos. Sadon määrä on taloudellisesti ratkaisevassa osassa.