Kulttuuri kuuluu kaikille! : Kartoitus saavutettavuuden ja esteettömyyden tilanteesta sekä esteettömyyden kehitystyö Turun kaupungin kahdessa kulttuuri-instituutiossa: Pääkirjastossa ja Konserttitalolla.

Abstract

Kulttuuri kuuluu kaikille! on opinnäytetyö esteettömyyden tilanteesta Turun kaupungin kulttuuri-instituutioissa: pääkirjastossa sekä konserttitalolla. Sen on tilannut Turun vapaa-aikatoimiala ja se on kirjoitettu pyrkien intersektionaaliseen esteettömyys- ja saavutettavuuskäsitetteen käyttöön.

Tavoitteet olivat kartoittaa olosuhteita näissä kahdessa kulttuurikohteessa, sekä kehittää ja korjata epäkohtia ja ongelmia. Ajatuksena kuitenkin on, että tietopohjaa ja menetelmällisyyttä voisi käyttää hyväkseen missä tahansa julkisen sektorin kulttuuri-instituutiossa, sekä hiukan näkökulmaa siirtäen myös muihin rakennuksiin ja julkisiin tiloihin.

Menetelminä työssä on käytetty havainnointia, eli kartoitusta. Sitä tehtiin kahdessa erässä ja siitä tuli ikään kuin autoetnografista tutkimusta, sillä lähtökohtani olivat aivan aluksi omat tarpeet, jotka kannustivat aihepiirin pariin. Kartoituksien lisäksi menetelmänä käytettiin haastatteluja ja kyselyjä. Nämä olivat erittäin tarpeellisia, koska esteettömyydessä ei ole ikinä kyse vain yhdestä näkökulmasta. Pyrkiessäni tuomaan esiin epäkohtia minun oli muistettava oman positioni tässä tutkimuksessa valkoisena, ei-liikuntarajoitteisena tai vammaisstatuksen omaavana henkilönä.

Tuloksia tuli varsin runsaasti: olen pyrkinyt käsittelemään niitä asiakaskaarimallin mukaan, miettien kronologista palvelunkäyttökokemusta. Kirjasto osoittautui odotettua laajemmaksi tilaksi esteettömyysnäkökulmasta. Konserttitalossa taas ihmetytti monet asiat, joihin en ollut kiinnittänyt ennen huomiota, koska tila on minulle tuttu harjoittelujen myötä. Molemmissa kohteissa esiin nousi sujuva liikkuminen kerrosten välillä: portaat eivät täyttäneet esteettömyysstandardeja, konserttitalosta puuttuu hissi ja kirjastolla taas arkkitehtitoimiston suunnittelemat portaat ovat kaikessa esteettisyydessään esteelliset. Myös sosiaalinen esteettömyys ja sitoutuminen teeman strategiseen valvomiseen puuttuu organisaatiotasolla Turun kaupungin vapaa-aikatoimialalla. Tätä on (onneksi) paikattu valtavan sitoutuneilla työntekijöillä, jotka kuitenkin tekevät kohderyhmätyöskentelyä varsin itsenäisesti ja vailla toimialan tukea.

Toivon, että työni inspiroi Turun kaupungin työntekijöitä pohtimaan omia rutiinejaan ja aktiivisesti vaatimaan tukea työhönsä, sekä sisällyttämän esteettömyysaspektit jokapäiväiseen suunnittelutyöhönsä. Etenkin konserttitalon tulevassa peruskorjauksessa on nyt hyvä mahdollisuus tehdä alusta asti asiat oikein. Vaikka muutokset maksavat enemmän, kuin suunnitteluvaiheessa tehty työ, toivoisin silti, että räikeimmät epäkohdat korjattaisiin myös pääkirjastolla läheisessä tulevaisuudessa. Turkulaiset ansaitsevat esteettömiä kulttuuripalveluja, sillä kulttuuri kuuluu kaikille!

Culture belongs to everyone! is a thesis on the accessibility in two cultural institutions of Turku city: the main library and the concert hall. It was ordered by the recreation division of Turku city and was written with the sincere intent of utilizing an intersectional perspective of accessibility as a term. The goals were to chart the conditions in these two institutions and to develop and fix problems and issues that arose. However, the purpose also was to create a theoretical and methodological base that could be applied to any cultural institution of the public sector, as well as to other buildings and public spaces with a slight shift of perspective.

The methods used in this thesis are observation, i.e. charting. It was done on two separate occasions and it became a form of autoetnographical research, since the starting point of this work that pushed me toward this field of study consisted of my personal needs. In addition to observations, interviews and surveys were used. These were essential, because accessibility is never about one single perspective. In trying to bring forward the problems and issues related to accessibility I had to remember my own position in this study as a white, able-bodied person. The results were plenty: I’ve strived toward working with them following a chronological timeline as the issues might be come across by a customer or visitor.

The library turned out to be a much broader space than expected from a perspective of accessibility. In the concert hall I was surprised and con-fused by many things that I hadn’t reacted to before, as the hall as a space was familiar to me from former internships. In both venues moving around turned out to be a big issue: there were stairs that didn’t measure up to the accessibility standards, in the concert hall there was no elevator and in the library the huge staircase that the architects surely consider the main attraction of the building is frankly inaccessible. The recreation division of Turku city also lacks a certain commitment to the maintenance of accessibility on a strategical, organisatorial level. This has (luckily) been made up for in the past by incredibly committed employees who, however, have been left fairly alone in their work with certain target groups.

I hope that my work inspired the employees of Turku city to critically reflect on their own routines and actively demand more support for their work, as well as to include accessibility interests in their everyday strategical work. The ground renovation of the concert hall is an excellent opportunity to do things right from the beginning. Even if fixing things usually costs more than planning them well from the start, I hope that there still is an interests to correct some key critical issues at the library as well, preferably in the near future. The citizens of Turku deserve accessible culture, because culture belongs to everyone!