Rakkautta yli rajojen : Avioliiton perusteella Suomeen muuttaneiden brasilialaisten kokemuksia sopeutumisesta
Rodrigues, Anni (2016)
Rodrigues, Anni
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295590
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295590
Tiivistelmä
Rodriguês, Anni. Rakkautta yli rajojen. Avioliiton perusteella Suomeen muuttaneiden brasilialaisten kokemuksia sopeutumisesta. Helsinki, kevät 2016, 57 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää avioliiton perusteella Suomeen muuttaneiden brasilialaisten kokemuksia Suomeen sopeutumisen haasteista sekä mikä on suomalaisen puolison merkitys ulkomaalaisen puolison integroitumisessa. Kohderyhmänä olivat suomalaisen kanssa avioituneet brasilialaiset.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua. Haastatteluun osallistui kuusi brasilialaista henkilöä, joilla oli suomalainen puoliso. Kysymykset olivat kaikille haastateltaville samat. Haastateltavat saivat mahdollisuuden kertoa omista kokemuksistaan ja näkemyksistään vapaasti.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin keskeisimpiä maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä, aiempia tutkimuksia avioliittomuutosta, monikulttuurisia avioliittoja Suomessa sekä kotouttamisen lainsäädäntöä ja avioliittomuuttajien tukien rakentumista. Opinnäytetyössä selvitettiin myös Suomen evankelis-luterilaisen seurakunnan tämänhetkistä tarjontaa tämän maahanmuuttajaryhmän kotoutumisen edistämiseksi sekä pohdittiin miten seurakunta voisi osallistaa avioliittomuuttajia yhteisöönsä rakentamalla verkostoja ja kehittämällä monikulttuurista toimintaansa ja viestintäänsä.
Opinnäytetyön tuloksissa tarkasteltiin kulttuurieroja suomalaisen ja brasilialaisen kulttuurin välillä pohjautuen haastateltavien kokemuksiin ja teoriatietoon. Avioliittomuuttajien keskeisimpiä sopeutumishaasteita olivat kieli sekä vaikeus toteuttaa omia haaveita koulutuksen ja työuran suhteen. Haastateltavien kokemukset suomalaisen puolison merkityksestä heidän integroitumisessaan olivat vastaan sitä ennakkokäsitystä, jonka mukaan avioliittomuutto nähdään johtavan ulkomaalaisen puolison mutkattomaan kotoutumiseen. Suomalainen puoliso ei useinkaan ollut tietoinen ulkomaalaisen puolison oikeuksista tai mahdollisuuksista.
Haastattelujen pohjalta avioliiton perusteella Suomeen muuttaminen nähtiin kotoutumisen kannalta haastavampana kuin muista syistä Suomeen muuttaneiden kotoutuminen. Avioliitto Suomen kansalaisen kanssa ei ole oikotie suotuisaan integroitumiseen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää avioliiton perusteella Suomeen muuttaneiden brasilialaisten kokemuksia Suomeen sopeutumisen haasteista sekä mikä on suomalaisen puolison merkitys ulkomaalaisen puolison integroitumisessa. Kohderyhmänä olivat suomalaisen kanssa avioituneet brasilialaiset.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua. Haastatteluun osallistui kuusi brasilialaista henkilöä, joilla oli suomalainen puoliso. Kysymykset olivat kaikille haastateltaville samat. Haastateltavat saivat mahdollisuuden kertoa omista kokemuksistaan ja näkemyksistään vapaasti.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin keskeisimpiä maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä, aiempia tutkimuksia avioliittomuutosta, monikulttuurisia avioliittoja Suomessa sekä kotouttamisen lainsäädäntöä ja avioliittomuuttajien tukien rakentumista. Opinnäytetyössä selvitettiin myös Suomen evankelis-luterilaisen seurakunnan tämänhetkistä tarjontaa tämän maahanmuuttajaryhmän kotoutumisen edistämiseksi sekä pohdittiin miten seurakunta voisi osallistaa avioliittomuuttajia yhteisöönsä rakentamalla verkostoja ja kehittämällä monikulttuurista toimintaansa ja viestintäänsä.
Opinnäytetyön tuloksissa tarkasteltiin kulttuurieroja suomalaisen ja brasilialaisen kulttuurin välillä pohjautuen haastateltavien kokemuksiin ja teoriatietoon. Avioliittomuuttajien keskeisimpiä sopeutumishaasteita olivat kieli sekä vaikeus toteuttaa omia haaveita koulutuksen ja työuran suhteen. Haastateltavien kokemukset suomalaisen puolison merkityksestä heidän integroitumisessaan olivat vastaan sitä ennakkokäsitystä, jonka mukaan avioliittomuutto nähdään johtavan ulkomaalaisen puolison mutkattomaan kotoutumiseen. Suomalainen puoliso ei useinkaan ollut tietoinen ulkomaalaisen puolison oikeuksista tai mahdollisuuksista.
Haastattelujen pohjalta avioliiton perusteella Suomeen muuttaminen nähtiin kotoutumisen kannalta haastavampana kuin muista syistä Suomeen muuttaneiden kotoutuminen. Avioliitto Suomen kansalaisen kanssa ei ole oikotie suotuisaan integroitumiseen.