Työnantajan tuella irti tupakasta, tuloksia Savuton ISS tukipilotista

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Savuton ISS tukipilottiin osallistuneiden kokemuksia tupakoinnin lopettamisesta työnantajan tarjoamalla tuella. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työnantajien tukemissa tupakoinnin lopettamisohjelmissa. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Kuinka moni tupakoitsija pystyi lopettamaan tupakoinnin Savuton ISS tukipilotin aikana ja jatkamaan savuttomuutta vuoden ajan tukipilotin päättymiseen saakka? Minkälaisia kokemuksia tupakoinnin lopettaminen toi siinä onnistuneille? Mitkä tekijät johtivat tupakoinnin lopettamisen epäonnistumiseen? Opinnäytetyö toteutettiin osana ISS Palvelut Oy:n Savuton ISS tukipilottia, minkä avulla työntekijöitä kannustettiin tupakoinnin lopettamiseen.

Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa. Sen aineisto kerättiin kyselylomakkeella Savuton ISS tukipilottiin osallistuneilta henkilöiltä. Sähköinen kyselylomake tehtiin Webropol –ohjelmalla, mihin pystyi jälkikäteen syöttämään myös paperisten kyselylomakkeiden vastaukset. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 88 henkilölle ja vastausprosentti oli 47 %. Aineiston analysointiin käytettiin Excel –ohjelmaa. Webropol –ohjelmasta pystyi suoraan tulostamaan Excel –raportin, jossa muuttujat olivat valmiina. Vastaukset avoimiin kysymyksiin jaoteltiin ryhmiin niiden sisällön mukaan. Excel -raportista sai muodostettua tulosten kannalta olennaiset kuviot suoraan, sillä ristiintaulukointi oltiin huomioitu jo kyselylomakkeella.

Kyselyyn vastanneista 57 % onnistui lopettamaan tupakoinnin Savuton ISS tukipilotin aikana ja pysymään savuttomana vuoden ajan tukipilotin päättyessä. Vastaavasti 43 % epäonnistui yrityksessään lopettaa tupakointi. Tupakoinnin lopettaneista lähes kaikki olivat huomanneet positiivisia muutoksia omassa kehossaan, savuttomuuden tulleen osaksi omaa identiteettiään, liikunnan määrän lisääntyneen sekä positiivisia taloudellisia tekijöitä elämässään. Puolet lopettaneista koki edelleen ajoittain tupakanhimoa. Suurimmaksi syyksi tupakoinnin lopettamisessa epäonnistumisessa osoittautui oman motivaation puute, oman tupakkariippuvuuden aliarviointi, omassa elämässä tapahtuneet elämänmuutokset sekä voimakkaat vieroitusoireet.

Opinnäytetyön tuloksista nousi esille se, että työntekijöiden tukeminen tupakoinnin lopettamiseen osoittautui hyväksi toimintamalliksi, mikäli työntekijän oma motivaatio, työnantajan tarjoamat tukimuodot sekä muu riittävä tuki oli kohdillaan. Savuttomuuden koettiin myös parantaneen omaa terveyttä, hyvinvointia ja taloutta. Jatkotutkimusehdotuksena voisi tutkia pidemmällä aikatähtäimellä miten savuttomuus vaikuttaa yksilön ja työyhteisön työmotivaatioon sekä mitkä eri keinot olisivat kaikkein tehokkaimpia tukea työntekijöiden tupakoinnin lopettamista työnantajan ja työterveyshuollon näkökulmasta.

The aim of the thesis was to show results and experiences of the participants in the Smoke-free ISS employer backed pilot program. The goal was to gain information that could be used in programs aiming to help smoking cessation with support from the employer. The questions were how many smokers could quit smoking during the Smoke-free ISS pilot program and continue to be smoke-free for a year until the program would finish, what kind of experiences did smoking cessation give to those who succeeded and which factors contributed in failure to smoking cessation. The thesis was made as a part of the Smoke-free ISS pilot program of the ISS Ltd.

A quantitative approach was used in this thesis. The material for the thesis was gathered from questionnaires from participants in the Smoke-free ISS pilot program. An electronic questionnaire was made with the Webropol program, into which you could insert answers afterwards from the paper questionnaires. The questionnaire was sent to 88 persons and the response rate was 47 %. The material was analyzed using the Microsoft Excel program. It was possible to print an Excel report with all the variables from the Webropol program. Answers to open-ended questions were divided by the content. It was possible to get patterns relevant to the results directly from the Excel report as the crosstabulation had already been acknowledged in the questionnaires.

Of those who answered the questionnaire 57 % were able to quit smoking during the Smoke-free ISS pilot program and continue smoke-free for a year until the pilot program was finished. 43 % failed to quit smoking. Most of those who were able to quit smoking noticed positive effects in their bodies, noticed that non-smoking to have become a part of their identity, reported increases in physical exercise and a positive financial impact in their lives. A half of those who quit still felt at times a craving for tobacco. The biggest factors in failure to quit smoking were the lack of motivation, underestimating the level of addiction, life changes during the pilot program and strong withdrawal symptoms.

As a result of this thesis it became apparent that support from the employer was an effective approach when the employee was motivated and the resources and support from the employer were adequate. Quitting smoking was also felt to increase overall health, wellbeing and to have a positive financial impact. As further research it might be sensible to examine long term effects of non-smoking on personal and workplace motivation and which approaches would be the most effective ways to support employees’ smoking cessation from the employer’s and occupational healthcare’s point of view.