Tampereen kaupungin kesäliikuttaja-projektin kuvaus, arviointi ja kehittäminen
Mantere, Elsa (2016)
Mantere, Elsa
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603163242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603163242
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhdessä Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä tamperelaisten urheiluseurojen kanssa. Tampereen kaupunki toimi opinnäytetyön tilaajana sekä projektin toteuttajana. Urheiluseuroista valitut nuoret urheilijat toimivat projektin toteuttajina ja työntekijöinä. Työn taustalla on lasten laskenut liikunta-aktiivisuus ja tarve puuttua siihen. Lasten passiivisuus tulee tulevaisuudessa aiheuttamaan sekä kansallisia että kansainvälisiä ongelmia.
Opinnäytetyön tavoite oli kesän 2015 kesäliikuttaja-projektin jälkeen kuvata, arvioida ja jatkokehittää toimintaa. Kesäliikuttaja-projektin tavoite oli lisätä liikuntaa lasten kerho- ja päiväkotipäivään. Tavoite oli myös muuttaa kerhojen ja päiväkotien arkirytmiä yhä liikunnallisempaan suuntaa. Projekti oli osa Liikkuva koulu hanketta.
Kesäliikuttaja-projektissa palkattiin urheilijanuoria tamperelaisista urheiluseuroista liikuttamaan ja järjestämään liikuntaa kaupungin kesäkerhoihin ja päiväkoteihin kesällä 2015. Nuorten tehtävänä oli ohjata lapsille liikunnallisia leikkejä ja pelejä kesäkerhoissa ja päiväkodeissa. Urheilijanuorten työvuorot toteutettiin siten, että heillä oli mahdollisuus täysipainotteiseen harjoitteluun työn ohella.
Haastattelun ja havainnoinnin perusteella, jonka opinnäytetyön tekijä suoritti, liikuttajanuorten palkkaaminen lisäsi lasten liikuntaa kesäkerhoissa ja päiväkodeissa. Liikuttajanuorten osallisuudesta lasten päivään saatiin paljon positiivista palautetta heidän innostaessa lapsia liikkumaan yhä enemmän. Positiivinen ilmapiiri oli mukana liikuntahetkissä, jotka toteutettiin eri kokoisissa ryhmissä. Liikuttajanuorten suurin haaste projektissa oli lasten motivointi ja innostaminen liikuntaan. Jo ennestään paljon liikkuvat lapset innostuivat toiminnasta suuresti, mutta valmiiksi passiivisia lapsia oli haastavaa saada osallistumaan vapaaehtoisesti toimintaan. Vapaaehtoisuus ja hauskanpito oli liikuntahetkien tarkoitus, eikä niistä haluttu tehdä pakollista toimintaa.
Tulevina kesinä liikuttajanuorille tulee entistä enemmän kertoa liikunnan ohjaustyylien, ryhmätoiminnan ja liikunnan monipuolisuuden vaikutuksista lapsen liikuntamotivaatioon, sen ollessa suurin haaste kesällä 2015. Palautteen antoon tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota, jotta se olisi yhä enemmän keskittynyt lapsen omaan suoritukseen.
Liikunta olisi tulevaisuudessa saatava entistä vahvemmin mukaan kerho- ja päiväkotipäivään, jolloin liikunta olisi osa päivää, eikä vahvasti irrallinen osa. Kesäliikuttaja-projekti oli askel liikunnallisempaan päiväkoti- ja kerhopäivään. Lapsia tulee innostaa omaehtoiseen liikuntaan, jota aikuinen ei jatkuvasti ole ohjaamassa. Aikuisen tulee luoda positiivinen ympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus liikkua vapaasti oman tahdon mukaan. Opinnäytetyön pohjalta kesäliikuttaja-toimintaa lähdetään Tampereella kehittämään kesällä 2016.
Opinnäytetyön tavoite oli kesän 2015 kesäliikuttaja-projektin jälkeen kuvata, arvioida ja jatkokehittää toimintaa. Kesäliikuttaja-projektin tavoite oli lisätä liikuntaa lasten kerho- ja päiväkotipäivään. Tavoite oli myös muuttaa kerhojen ja päiväkotien arkirytmiä yhä liikunnallisempaan suuntaa. Projekti oli osa Liikkuva koulu hanketta.
Kesäliikuttaja-projektissa palkattiin urheilijanuoria tamperelaisista urheiluseuroista liikuttamaan ja järjestämään liikuntaa kaupungin kesäkerhoihin ja päiväkoteihin kesällä 2015. Nuorten tehtävänä oli ohjata lapsille liikunnallisia leikkejä ja pelejä kesäkerhoissa ja päiväkodeissa. Urheilijanuorten työvuorot toteutettiin siten, että heillä oli mahdollisuus täysipainotteiseen harjoitteluun työn ohella.
Haastattelun ja havainnoinnin perusteella, jonka opinnäytetyön tekijä suoritti, liikuttajanuorten palkkaaminen lisäsi lasten liikuntaa kesäkerhoissa ja päiväkodeissa. Liikuttajanuorten osallisuudesta lasten päivään saatiin paljon positiivista palautetta heidän innostaessa lapsia liikkumaan yhä enemmän. Positiivinen ilmapiiri oli mukana liikuntahetkissä, jotka toteutettiin eri kokoisissa ryhmissä. Liikuttajanuorten suurin haaste projektissa oli lasten motivointi ja innostaminen liikuntaan. Jo ennestään paljon liikkuvat lapset innostuivat toiminnasta suuresti, mutta valmiiksi passiivisia lapsia oli haastavaa saada osallistumaan vapaaehtoisesti toimintaan. Vapaaehtoisuus ja hauskanpito oli liikuntahetkien tarkoitus, eikä niistä haluttu tehdä pakollista toimintaa.
Tulevina kesinä liikuttajanuorille tulee entistä enemmän kertoa liikunnan ohjaustyylien, ryhmätoiminnan ja liikunnan monipuolisuuden vaikutuksista lapsen liikuntamotivaatioon, sen ollessa suurin haaste kesällä 2015. Palautteen antoon tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota, jotta se olisi yhä enemmän keskittynyt lapsen omaan suoritukseen.
Liikunta olisi tulevaisuudessa saatava entistä vahvemmin mukaan kerho- ja päiväkotipäivään, jolloin liikunta olisi osa päivää, eikä vahvasti irrallinen osa. Kesäliikuttaja-projekti oli askel liikunnallisempaan päiväkoti- ja kerhopäivään. Lapsia tulee innostaa omaehtoiseen liikuntaan, jota aikuinen ei jatkuvasti ole ohjaamassa. Aikuisen tulee luoda positiivinen ympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus liikkua vapaasti oman tahdon mukaan. Opinnäytetyön pohjalta kesäliikuttaja-toimintaa lähdetään Tampereella kehittämään kesällä 2016.