3D-tietomallipohjainen talotekniikan LVI-suunnittelu
Anttila, Markus (2016)
Anttila, Markus
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603113093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603113093
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on esittää, minkälaisia menetelmiä ja työkaluja talotekniikan suunnittelutyössä käytetään, jotta saataisiin aikaiseksi kattava ja toimiva kolmiulotteinen tietomalli. Työn alkuvaihe käsittelee teoriaa, joka nojaa pitkälti YTV2012:n ohjeistuksiin ja määräyksiin. Teoriaosuudessa käydään läpi eri vaiheet ja osapuolet. Työn loppupuoliskolla esitellään oikea referenssikohde, jota olen suunnittelutyössäni päässyt toteuttamaan mallintamalla.
Kolmiulotteinen tietomalli on geometrinen malli rakennuksesta, johon voidaan kiinnittää tietoa. Arkkitehti luo rakennuksen geometrisen mallin, jonka avulla talotekniikan suunnittelijat voivat aloittaa suunnittelutyön. Työn edetessä malliin tuodaan suunnitteluohjelmilla piirretyt putkistot ja laitteet. Lopuksi kaikkien alojen mallit yhdistetään, ja näin ollen toteutus- ja ylläpitovaiheessa käytettävissä on valmis ja kattava tietomalli.
Ohjelmistopuolella suurimpia tekijöitä mallintamisen saralla ovat MagiCAD, Solibri ja Navisworks. Suomalaisissa toimistoissa ne ovat vakiintuneet suosituimmiksi ohjelmistoiksi mallintamishankkeissa. Yhtenäiseksi käytännöksi alalla on muodostunut IFC, joka on kansainvälinen tiedonsiirtostandardi rakentamisen tuotetietojen tiedonsiirtoon ja yhteiskäyttöön.
Referenssikohteena työssä käytetään Vuosaareen suunnitteilla olevaa hallirakennusta. Hanke on vielä kirjoitushetkellä L2-luonnosvaihetasolla, mutta suunnitelmat ovat jo nyt suhteellisen kattavia ja käyttökelpoisia työn kannalta.
Tietomallintamisen kustannuksia olen selvittänyt haastatteluiden avulla, haastattelukysymykset ovat esitetty alalla pitkään toimiville suunnittelijoille ja projektipäälliköille. Yleinen käsitys on, että mallintaminen lisää suunnittelukustannuksia noin 5–10 %.
Työ päättyy pohdinta osioon, jossa käydään läpi mallintamisen hyötyjä ja haittoja. Tämän jälkeen on vielä listattu muutamia parannusehdotuksia ohjelmistoja ja menetelmiä koskien.
Kolmiulotteinen tietomalli on geometrinen malli rakennuksesta, johon voidaan kiinnittää tietoa. Arkkitehti luo rakennuksen geometrisen mallin, jonka avulla talotekniikan suunnittelijat voivat aloittaa suunnittelutyön. Työn edetessä malliin tuodaan suunnitteluohjelmilla piirretyt putkistot ja laitteet. Lopuksi kaikkien alojen mallit yhdistetään, ja näin ollen toteutus- ja ylläpitovaiheessa käytettävissä on valmis ja kattava tietomalli.
Ohjelmistopuolella suurimpia tekijöitä mallintamisen saralla ovat MagiCAD, Solibri ja Navisworks. Suomalaisissa toimistoissa ne ovat vakiintuneet suosituimmiksi ohjelmistoiksi mallintamishankkeissa. Yhtenäiseksi käytännöksi alalla on muodostunut IFC, joka on kansainvälinen tiedonsiirtostandardi rakentamisen tuotetietojen tiedonsiirtoon ja yhteiskäyttöön.
Referenssikohteena työssä käytetään Vuosaareen suunnitteilla olevaa hallirakennusta. Hanke on vielä kirjoitushetkellä L2-luonnosvaihetasolla, mutta suunnitelmat ovat jo nyt suhteellisen kattavia ja käyttökelpoisia työn kannalta.
Tietomallintamisen kustannuksia olen selvittänyt haastatteluiden avulla, haastattelukysymykset ovat esitetty alalla pitkään toimiville suunnittelijoille ja projektipäälliköille. Yleinen käsitys on, että mallintaminen lisää suunnittelukustannuksia noin 5–10 %.
Työ päättyy pohdinta osioon, jossa käydään läpi mallintamisen hyötyjä ja haittoja. Tämän jälkeen on vielä listattu muutamia parannusehdotuksia ohjelmistoja ja menetelmiä koskien.