EksoHand-tutkimushanke: käyttäjätutkimus ArmeoSpringin käyttäjille
Koivumäki, Ulla; Kolehmainen, Elina (2016)
Koivumäki, Ulla
Kolehmainen, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603052879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603052879
Tiivistelmä
Tällä hetkellä yläraajan kuntoutuksessa käytettävien teknisten kuntoutuslaitteiden käyttö on etupäässä vastaanotolla tapahtuvaa. Yhteistyökumppanimme on Metropolia Ammattikorkeakoulun soveltavan digiteknologian tutkimus- ja kehitysyksikkö Electria. Electrian tavoitteena on kehittää EksoHand-tutkimushankkeen aikana yläraajan apuväline, joka mahdollistaa itsenäisen kuntoutuksen arjen toimintoja tekemällä. Opinnäytetyö tuottaa käyttäjätietoa yläraajan teknisestä kuntoutuslaitteesta ArmeoSpringistä. Lisäksi selvitetään millaisia tarpeita ja toiveita kuntoutujilla on uuden laitteen suhteen sekä kuntoutujien suhtautumista etäkuntoutukseen.
Opinnäytetyön tekoa ohjasi toimintaterapian viitekehys ja toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teoria. Työn teoriaosassa taustoitetaan laitteen käyttäjiä, kuntoutumisen edellytyksiä ja käyttäjätutkimuksen teoriaa. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljää (4) kuntoutujaa. Haastatelluilla on neurologinen sairaus tai vamma ja he ovat kuntoutuksessaan käyttäneet ArmeoSpring-laitetta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin, aineistolähtöisen sisällön analyysin ja aineiston erittelyn keinoin. Teorialähtöisen analyysin taustateoriana oli kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus ICF (International Classification of Functioning, Disability and Health).
ArmeoSpringin käyttö yläraajan kuntoutuksessa koettiin mielekkääksi, ja oikea-aikaisesti ja intensiivisesti käytettynä vaikuttavaksi. ArmeoSpring-laitteen teknistä toteutusta kehuttiin, mutta ohjelmistopuolen todettiin olevan laitteen heikkous. Yläraajan kuntouttavalle apuvälineelle, EksoHandille, on haastattelujen perusteella tarvetta. Uuden kuntoutuslaitteen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi haastatellut nimesivät esineisiin tarttumisen mahdollistamisen ja esineiden poimimisen. Haastateltavat toivat esiin myös huomioita laitteen materiaaleja, puettavuutta ja käytettävyyttä koskien. Etäkuntoutukseen haastateltavat suhtautuivat avoimesti. He toivat esiin myönteisiä seikkoja, korostivat terapian sosiaalista merkitystä sekä ilmaisivat huolensa mahdollisien ongelmien suhteen. Kuntoutuksen paradigman mukaisesti kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan osallistumisen ja osallisuuden mahdollistaminen, mihin myös apuvälineiden suunnittelussa tulisi pyrkiä.
Opinnäytetyön tekoa ohjasi toimintaterapian viitekehys ja toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teoria. Työn teoriaosassa taustoitetaan laitteen käyttäjiä, kuntoutumisen edellytyksiä ja käyttäjätutkimuksen teoriaa. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljää (4) kuntoutujaa. Haastatelluilla on neurologinen sairaus tai vamma ja he ovat kuntoutuksessaan käyttäneet ArmeoSpring-laitetta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin, aineistolähtöisen sisällön analyysin ja aineiston erittelyn keinoin. Teorialähtöisen analyysin taustateoriana oli kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus ICF (International Classification of Functioning, Disability and Health).
ArmeoSpringin käyttö yläraajan kuntoutuksessa koettiin mielekkääksi, ja oikea-aikaisesti ja intensiivisesti käytettynä vaikuttavaksi. ArmeoSpring-laitteen teknistä toteutusta kehuttiin, mutta ohjelmistopuolen todettiin olevan laitteen heikkous. Yläraajan kuntouttavalle apuvälineelle, EksoHandille, on haastattelujen perusteella tarvetta. Uuden kuntoutuslaitteen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi haastatellut nimesivät esineisiin tarttumisen mahdollistamisen ja esineiden poimimisen. Haastateltavat toivat esiin myös huomioita laitteen materiaaleja, puettavuutta ja käytettävyyttä koskien. Etäkuntoutukseen haastateltavat suhtautuivat avoimesti. He toivat esiin myönteisiä seikkoja, korostivat terapian sosiaalista merkitystä sekä ilmaisivat huolensa mahdollisien ongelmien suhteen. Kuntoutuksen paradigman mukaisesti kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan osallistumisen ja osallisuuden mahdollistaminen, mihin myös apuvälineiden suunnittelussa tulisi pyrkiä.