Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisy rahoitusyhtiössä - Henkilöstökoulutukset yhtiössä X
Kiiskinen, Jenni (2016)
Kiiskinen, Jenni
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603022810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603022810
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kohderahoitusyhtiön rahanpesuun liittyvien henkilöstökoulutusten ongelmakohtia. Tulosten pohjalta arvioitiin, miten hyvin jo järjestetty koulutus on onnistunut ja millä keinoin koulutuksen sisältöä voitaisiin jatkossa parantaa.
Rahanpesulla tarkoitetaan rikollisin keinoin hankittujen varojen alkuperän peittelyä niin, että varat näyttäisivät laillisilta. Rahanpesua voidaan käytännössä toteuttaa joko vaihtamalla varoja suoraan kulutusomaisuuteen tai järjestäytyneemmin kolmivaiheisena prosessina, johon sisältyy sijoitus-, harhautus- ja palautusvaihe. Terrorismin rahoittamisella tarkoitetaan varojen keräämistä tai siirtoa terroritekojen rahoittamiseksi joko suoraan tai välikäsien kautta.
OECD:n (Organisation for Economic Cooperation and Development) alaisuudessa toimiva FATF (Financial Action Task Force) on antanut 40 rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaista suositusta, joihin EU-tason direktiivit perustuvat. Kansallinen lainsäädäntö luodaan FATF:n säädösten ja EU-direktiien pohjalta. Suomessa rahanpesu ja terrorismin rahoitus on kriminalisoitu rikoslaissa ja lisäksi voimassa on mm. pankkeihin ja luottolaitoksiin sovellettava laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä.
Suomessa Finanssivalvonta valvoo rahoitus-, vakuutus- ja sijoitustoimijoita sekä vastaa koulutuksista ja ohjeistuksista. Keskusrikospoliisin alaisuudessa toimiva Rahanpesun selvittelykeskus vastaa ilmoitusten rekisteröinnistä ja käsittelystä.
Rahanpesukoulutuksia koskevan tutkimuksen pohjana käytettiin aiheeseen liittyvien kirjallisuus- ja internetlähteiden lisäksi kohdeyrityksen omien AML (Anti Money Laundering)- asiantuntijoiden haastattelua. Henkilöstötutkimus suunniteltiin haastattelun pohjalta ja tulosten avulla saatiin tietoa koulutusten tämänhetkistä toimivuudesta ja apua tulevaisuuden koulutusten suunnitteluun.
Kyselyyn vastaajat olivat oppineet uutta tietoa koulutusten kautta ja näihin oltiin pääosin hyvin tyytyväisiä, mutta erityisesti ohjeiden käytännön soveltaminen koettiin haastavana ja koulutuksiin haluttiinkin lisää käytännön esimerkkejä. Tutkimuksessa nousi myös esille muutamia teemoja, kuten asiakkaiden liiketoimista eteenpäin ilmoittaminen, joihin koulutuksissa tulisi jatkossa kiinnittää erityisesti huomiota.
Rahanpesulla tarkoitetaan rikollisin keinoin hankittujen varojen alkuperän peittelyä niin, että varat näyttäisivät laillisilta. Rahanpesua voidaan käytännössä toteuttaa joko vaihtamalla varoja suoraan kulutusomaisuuteen tai järjestäytyneemmin kolmivaiheisena prosessina, johon sisältyy sijoitus-, harhautus- ja palautusvaihe. Terrorismin rahoittamisella tarkoitetaan varojen keräämistä tai siirtoa terroritekojen rahoittamiseksi joko suoraan tai välikäsien kautta.
OECD:n (Organisation for Economic Cooperation and Development) alaisuudessa toimiva FATF (Financial Action Task Force) on antanut 40 rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaista suositusta, joihin EU-tason direktiivit perustuvat. Kansallinen lainsäädäntö luodaan FATF:n säädösten ja EU-direktiien pohjalta. Suomessa rahanpesu ja terrorismin rahoitus on kriminalisoitu rikoslaissa ja lisäksi voimassa on mm. pankkeihin ja luottolaitoksiin sovellettava laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä.
Suomessa Finanssivalvonta valvoo rahoitus-, vakuutus- ja sijoitustoimijoita sekä vastaa koulutuksista ja ohjeistuksista. Keskusrikospoliisin alaisuudessa toimiva Rahanpesun selvittelykeskus vastaa ilmoitusten rekisteröinnistä ja käsittelystä.
Rahanpesukoulutuksia koskevan tutkimuksen pohjana käytettiin aiheeseen liittyvien kirjallisuus- ja internetlähteiden lisäksi kohdeyrityksen omien AML (Anti Money Laundering)- asiantuntijoiden haastattelua. Henkilöstötutkimus suunniteltiin haastattelun pohjalta ja tulosten avulla saatiin tietoa koulutusten tämänhetkistä toimivuudesta ja apua tulevaisuuden koulutusten suunnitteluun.
Kyselyyn vastaajat olivat oppineet uutta tietoa koulutusten kautta ja näihin oltiin pääosin hyvin tyytyväisiä, mutta erityisesti ohjeiden käytännön soveltaminen koettiin haastavana ja koulutuksiin haluttiinkin lisää käytännön esimerkkejä. Tutkimuksessa nousi myös esille muutamia teemoja, kuten asiakkaiden liiketoimista eteenpäin ilmoittaminen, joihin koulutuksissa tulisi jatkossa kiinnittää erityisesti huomiota.