Aivohalvaus– ja afasiapotilaan kommunikoinnin tukeminen kotihoidossa
Kollanus, Susanna (2016)
Kollanus, Susanna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603022793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603022793
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää aivohalvaus– ja afasiapotilaiden kommunikointia kotihoidossa graafisin keinoin. Vuorovaikutus on yksi tärkeä osa-alue ihmisen elämässä. Toisen ihmisen kanssa keskustelemalla potilas kykenee vastavuoroisuuteen ja hoitamaan itsenäisesti omia asioitaan. Puheen vaikeutuessa kommunikoinnin taso heikkenee ja jopa loppuu kokonaan. Tästä voi seurata masennusta ja syrjäytymistä. Tarkoituksena on tuoda esille kommunikointimuoto, jolla pystytään tukemaan potilaan kuntoutumista ja ehkäisemään masennusta ja syrjäytymistä.
Teoreettisessa viitekehyksessä on koottu tietoa aivohalvauksesta, afasiasta, niiden oireista, riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä, sekä kommunikoinnin tukemisesta ja kommunikoinnin apuvälineistä. Tietoa on haettu eri alojen kirjoista ja internetistä.
Tutkimuskysymyksiä ovat ”Miten ikäihmisen puheenkehittymistä voidaan harjoittaa?” ja ”Millä apuvälineillä kommunikointia voidaan edistää?”
Työ on kohdistettu Hämeenlinnan kaupungin kotihoidolle. Siellä esiteltiin graafista kommunikointia ja erilaisia asiakkaalle yksilöllisiä apuvälineitä. Kotihoidolle tehtiin malliksi kommunikointikansio ja esite, josta löytyy vinkkejä kommunikointikansion koostamiseen. Esitteestä löytyy pieni informaatio, mikä on aivohalvaus, sekä oireet, riskitekijät ja ennaltaehkäisy. Lisäksi esitteessä on vinkkejä kuvamateriaalin löytymiseen ja tietoa puhevammaisten tulkkipalvelusta.
Ikäihmisten kommunikoinnin tukemiseen on alettu kiinnittää huomiota vasta viime aikoina. Tätä työtä on tarkoitus viedä eteenpäin omaishoitajille ja tuoda tietoisuuteen myös muistisairaiden hoitamisessa. Tavoitteena olisi tuoda kuvakommunikoinnin käyttö yhdeksi osaksi vanhustyön arkipäivää.
Teoreettisessa viitekehyksessä on koottu tietoa aivohalvauksesta, afasiasta, niiden oireista, riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä, sekä kommunikoinnin tukemisesta ja kommunikoinnin apuvälineistä. Tietoa on haettu eri alojen kirjoista ja internetistä.
Tutkimuskysymyksiä ovat ”Miten ikäihmisen puheenkehittymistä voidaan harjoittaa?” ja ”Millä apuvälineillä kommunikointia voidaan edistää?”
Työ on kohdistettu Hämeenlinnan kaupungin kotihoidolle. Siellä esiteltiin graafista kommunikointia ja erilaisia asiakkaalle yksilöllisiä apuvälineitä. Kotihoidolle tehtiin malliksi kommunikointikansio ja esite, josta löytyy vinkkejä kommunikointikansion koostamiseen. Esitteestä löytyy pieni informaatio, mikä on aivohalvaus, sekä oireet, riskitekijät ja ennaltaehkäisy. Lisäksi esitteessä on vinkkejä kuvamateriaalin löytymiseen ja tietoa puhevammaisten tulkkipalvelusta.
Ikäihmisten kommunikoinnin tukemiseen on alettu kiinnittää huomiota vasta viime aikoina. Tätä työtä on tarkoitus viedä eteenpäin omaishoitajille ja tuoda tietoisuuteen myös muistisairaiden hoitamisessa. Tavoitteena olisi tuoda kuvakommunikoinnin käyttö yhdeksi osaksi vanhustyön arkipäivää.