Varusmiesyksikön evakuointiharjoitus rakennusta uhkaavassa tulipalotilanteessa
Kelo, Jarno (2006)
Kelo, Jarno
Laurea-ammattikorkeakoulu
2006
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061593
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061593
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää varusmieskoulutusta antavan perusyksikön palo- ja pelastuskoulutuksen varusmiehille antamia valmiuksia toimia rakennusta uhkaavassa tulipalotilanteessa. Oppinäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä haasteita perusyksikön evakuoinnissa on rakennusta uhkaavassa tulipalotilanteessa. Saatujen havaintojen perusteella luodaan helposti muokattava oppitunti- ja koulutusmateriaali sitä tarvitsevien käyttöön. Työ on rajattu koskemaan puolustusvoimien yhtä perusyksikköä sekä siinä majoittuvien varusmiesten toimintaa rakennusta evakuoitaessa.
Työn teoreettinen tausta muodostuu varusmieskoulutusta koskevista ohjeista ja pysyväisasiakirjoista sekä palo- ja pelastuskoulutuksen perusteista. Tiedon kerääminen toteutettiin järjestämällä yksi opetustilaisuus ja kaksi sovellettua evakuointiharjoitusta kohteena olevassa perusyksikössä. Kyseisiä harjoituksia havainnoimalla sekä harjoitukseen osallistuneille suunnatulla palautelomakkeella saatiin perusteet kehittää aiheeseen luotua oppitunti- ja koulutusmateriaalia. Tämän lisäksi kaksi palotarkastajaa tutustuivat luotuun materiaaliin antaen siitä lausuntonsa samalla kun he vierailivat kohteena olevassa perusyksikössä.
Aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen perehtymällä sekä varsinkin sovellettuja harjoituksia havainnoimalla selvisi muutama hyvinkin yksinkertainen asia, jonka painottaminen opetus- ja koulutustilanteessa nopeutti rakennuksen evakuointia ja kehitti palvelusturvallisuutta. Varusmiehille suunnatulla palautelomakkeella kartoitettiin lähinnä heidän asenteitaan aihetta kohtaan. Samalla varmistettiin järjestetyn koulutuksen opetustarkoituksen ja tavoitteiden sisäistäminen. Palotarkastajien antamat lausunnot eivät olleet ristiriidassa materiaalin kanssa vaan keskittyivät lähinnä yhtenäistämään siinä käytettävää termistöä.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että rakennusta evakuoitaessa toimenpiteet on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina ja selkeinä. Kyseisten toimenpiteiden harjoittelua ja säännöllistä kertausta ei voida korostaa liikaa. Harjoittelulla ja kertauksella varusmiehen tieto-taito pidetään palvelusturvallisuutta edellyttävällä tasolla. Perusyksikössä majoittuvien varusmiesten suuri määrä antaa yksittäisten henkilöiden puutteet tieto-taidossa sekä asenteissa anteeksi. Ryhmäkäyttäytymiseen ja sen luomaan paineeseen toimia poikkeavissa tilanteissa ei palvelusturvallisuus voi rauhan aikana perustua. Joukko on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.
Asiasanat: palvelusturvallisuus, palo- ja pelastuskoulutus, rakennuksen evakuointi, kohdevastaavan tehtävät, kehittäminen, varusmiespalvelus
Työn teoreettinen tausta muodostuu varusmieskoulutusta koskevista ohjeista ja pysyväisasiakirjoista sekä palo- ja pelastuskoulutuksen perusteista. Tiedon kerääminen toteutettiin järjestämällä yksi opetustilaisuus ja kaksi sovellettua evakuointiharjoitusta kohteena olevassa perusyksikössä. Kyseisiä harjoituksia havainnoimalla sekä harjoitukseen osallistuneille suunnatulla palautelomakkeella saatiin perusteet kehittää aiheeseen luotua oppitunti- ja koulutusmateriaalia. Tämän lisäksi kaksi palotarkastajaa tutustuivat luotuun materiaaliin antaen siitä lausuntonsa samalla kun he vierailivat kohteena olevassa perusyksikössä.
Aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen perehtymällä sekä varsinkin sovellettuja harjoituksia havainnoimalla selvisi muutama hyvinkin yksinkertainen asia, jonka painottaminen opetus- ja koulutustilanteessa nopeutti rakennuksen evakuointia ja kehitti palvelusturvallisuutta. Varusmiehille suunnatulla palautelomakkeella kartoitettiin lähinnä heidän asenteitaan aihetta kohtaan. Samalla varmistettiin järjestetyn koulutuksen opetustarkoituksen ja tavoitteiden sisäistäminen. Palotarkastajien antamat lausunnot eivät olleet ristiriidassa materiaalin kanssa vaan keskittyivät lähinnä yhtenäistämään siinä käytettävää termistöä.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että rakennusta evakuoitaessa toimenpiteet on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina ja selkeinä. Kyseisten toimenpiteiden harjoittelua ja säännöllistä kertausta ei voida korostaa liikaa. Harjoittelulla ja kertauksella varusmiehen tieto-taito pidetään palvelusturvallisuutta edellyttävällä tasolla. Perusyksikössä majoittuvien varusmiesten suuri määrä antaa yksittäisten henkilöiden puutteet tieto-taidossa sekä asenteissa anteeksi. Ryhmäkäyttäytymiseen ja sen luomaan paineeseen toimia poikkeavissa tilanteissa ei palvelusturvallisuus voi rauhan aikana perustua. Joukko on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.
Asiasanat: palvelusturvallisuus, palo- ja pelastuskoulutus, rakennuksen evakuointi, kohdevastaavan tehtävät, kehittäminen, varusmiespalvelus