Aivoverenkiertohäiriö (AVH)- kuntoutujan elintapaohjaus akuutin- ja subakuutin kuntoutuksen vaiheessa : Integroitu kirjallisuuskatsaus
Kovanen, Katri (2016)
Kovanen, Katri
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602102078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602102078
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin integroidun katsauksen menetelmällä. Integroidun katsauksen tarkoituksena oli selvittää miten elintapaohjaus on toteutettu AVH- kuntoutujien akuutin ja subakuutin kuntoutusvaiheen aikana. Integroidun katsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa AVH- kuntoutujien elintapaohjauksen kehittämiseksi.
Integroitu katsaus koostui tutkimuskysymysten määrittämisestä, tietokantahauista, aineiston- valinnasta,- laadun arvioinnista ja - analysoinnista, sekä tulosten ja johtopäätösten esittämisestä. Tietokantahaut tehtiin CINAHL with Full Text, Academic Search Elite, Pub-Med ja Cochrane- tietokantoihin. Täydentävät haut tehtiin Google Scholar-, Arto-, ja Aleksi- tietokantoihin, sekä manuaalisella haulla.
Katsauksen tuloksien mukaan elintapaohjausinterventioilla oli potentiaalisia myönteisiä vaikutuksia AVH- kuntoutujien verenpaineisiin, painoindeksiin, LDL- kolesteroliin ja lääkehoitoon sitoutumiseen. Myönteisiä vaikutuksia oli saatu myös liikuntainterventioilla, jotka olivat pilottitutkimusten mukaan turvallisia ja toteuttamiskelpoisia akuutin- ja subakuutin vaiheen AVH- kuntoutuksessa.
Tuloksista voitiin päätellä elintapaohjauksen olevan moniammatillinen asia, jonka tulisi alkaa heti sairastumisen jälkeen ja jatkua halki kuntoutusprosessin. Motivoiva haastattelu oli elintapaohjauksessa suositeltava menetelmä ja myös mini-intervention käyttöä tulisi lisätä. Terveysalan ammattilaiset tulisi kouluttaa asianmukaisesti menetelmien käyttöön. Toteutettujen elintapaohjausinterventioiden tulokset olivat lupaavia, mutta on tarvetta osallistujamäärältään suuremmille tutkimuksille, jotta vaikuttavuuden arviointi olisi luotettavampaa.
Integroitu katsaus koostui tutkimuskysymysten määrittämisestä, tietokantahauista, aineiston- valinnasta,- laadun arvioinnista ja - analysoinnista, sekä tulosten ja johtopäätösten esittämisestä. Tietokantahaut tehtiin CINAHL with Full Text, Academic Search Elite, Pub-Med ja Cochrane- tietokantoihin. Täydentävät haut tehtiin Google Scholar-, Arto-, ja Aleksi- tietokantoihin, sekä manuaalisella haulla.
Katsauksen tuloksien mukaan elintapaohjausinterventioilla oli potentiaalisia myönteisiä vaikutuksia AVH- kuntoutujien verenpaineisiin, painoindeksiin, LDL- kolesteroliin ja lääkehoitoon sitoutumiseen. Myönteisiä vaikutuksia oli saatu myös liikuntainterventioilla, jotka olivat pilottitutkimusten mukaan turvallisia ja toteuttamiskelpoisia akuutin- ja subakuutin vaiheen AVH- kuntoutuksessa.
Tuloksista voitiin päätellä elintapaohjauksen olevan moniammatillinen asia, jonka tulisi alkaa heti sairastumisen jälkeen ja jatkua halki kuntoutusprosessin. Motivoiva haastattelu oli elintapaohjauksessa suositeltava menetelmä ja myös mini-intervention käyttöä tulisi lisätä. Terveysalan ammattilaiset tulisi kouluttaa asianmukaisesti menetelmien käyttöön. Toteutettujen elintapaohjausinterventioiden tulokset olivat lupaavia, mutta on tarvetta osallistujamäärältään suuremmille tutkimuksille, jotta vaikuttavuuden arviointi olisi luotettavampaa.