Saattohoitopotilaan kivunhoito sairaanhoitajien näkökulmasta
Kylmämetsä, Teija; Sällinen, Linda (2016)
Kylmämetsä, Teija
Sällinen, Linda
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602102110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602102110
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien näkemyksiä ja kokemuksia saattohoitopotilaan kivunhoidosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada kivunhoidosta kokemusperäistä tietoa, jonka avulla kehittää kokonaisvaltaista kivunhoitoa osastolla, joka toimii opinnäytetyön toimeksiantajana. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli kantahämäläisen sairaalan osasto, jossa hoidetaan aktiivisesti saattohoitopotilaita. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa teemahaastattelun avulla kerättiin sairaanhoitajilta tietoa saattohoitopotilaiden kivunhoidosta. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.
Saattohoidon tavoitteena on taata potilaalle mahdollisimman hyvä loppuelämä. Saattohoito eroaa palliatiivisesta hoidosta siten, että palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan pidempiaikaisempaa hoitoa, kun taas saattohoito ajoittuu lähemmäksi kuolinhetkeä. Saattohoitopotilaan kipua voidaan hoitaa lääkkeellisillä ja lääkkeettömillä menetelmillä ja niitä yhdistellen. Kipua pitää arvioida ja mitata jatkuvasti.
Tutkimustulosten mukaan saattohoitopotilaan kivunhoito on onnistunut silloin, kun potilas on levollinen ja kivuton. Kivunhoidossa tärkeää on ennakointi ja kipuoireisiin pitää osata reagoida välittömästi. Tuloksista ilmeni, että saattohoitopotilaan kivun lääkehoitoon panostetaan enemmän kuin lääkkeettömään hoitoon.
Saattohoitopotilaan kipua arvioidaan pääsääntöisesti sanattoman viestinnän perusteella. Mittareita käytetään vain vähän saattohoitopotilaan hoidossa. Tuloksista selviää, että kivunhoidossa käytetään porrastettua kivunhoitomallia. Omaiset ovat kokeneet saattohoidossa olleen läheisensä kivunhoidon hyvänä, mutta omaisten keskuudessa on esiintynyt pelkoja vahvoja kipulääkkeitä kohtaan. Osastolla voisi pitää tulevaisuudessa osastotunnin, jossa voitaisiin luoda osastolle paremmat hoitolinjat, joiden mukaan saattohoitopotilaiden hoidossa menetellään. Myös täydennyskoulutusta voisi harkita.
Saattohoidon tavoitteena on taata potilaalle mahdollisimman hyvä loppuelämä. Saattohoito eroaa palliatiivisesta hoidosta siten, että palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan pidempiaikaisempaa hoitoa, kun taas saattohoito ajoittuu lähemmäksi kuolinhetkeä. Saattohoitopotilaan kipua voidaan hoitaa lääkkeellisillä ja lääkkeettömillä menetelmillä ja niitä yhdistellen. Kipua pitää arvioida ja mitata jatkuvasti.
Tutkimustulosten mukaan saattohoitopotilaan kivunhoito on onnistunut silloin, kun potilas on levollinen ja kivuton. Kivunhoidossa tärkeää on ennakointi ja kipuoireisiin pitää osata reagoida välittömästi. Tuloksista ilmeni, että saattohoitopotilaan kivun lääkehoitoon panostetaan enemmän kuin lääkkeettömään hoitoon.
Saattohoitopotilaan kipua arvioidaan pääsääntöisesti sanattoman viestinnän perusteella. Mittareita käytetään vain vähän saattohoitopotilaan hoidossa. Tuloksista selviää, että kivunhoidossa käytetään porrastettua kivunhoitomallia. Omaiset ovat kokeneet saattohoidossa olleen läheisensä kivunhoidon hyvänä, mutta omaisten keskuudessa on esiintynyt pelkoja vahvoja kipulääkkeitä kohtaan. Osastolla voisi pitää tulevaisuudessa osastotunnin, jossa voitaisiin luoda osastolle paremmat hoitolinjat, joiden mukaan saattohoitopotilaiden hoidossa menetellään. Myös täydennyskoulutusta voisi harkita.