Twitterin merkitys tavalliselle käyttäjälle
Lautamies, Joonas (2016)
Lautamies, Joonas
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602031899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602031899
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee kuluttajakäyttäytymistä Twitterissä. Aihe on valittu, koska kuluttajakäyttäytymisestä Twitterissä ja erityisesti sen tavallisten käyttäjien osalta löytyi vain niukasti aiempaa tutkimustietoa. Aihetta on lähestytty siitä näkökulmasta, miten niin kutsuttu tavallinen käyttäjä toimii Twitterissä ja mitkä mahdolliset tekijät tähän vaikuttavat. Twitterin tavallinen käyttäjä on määritelty siten, että joukosta on rajattu pois toimittajat, urheilijat, viihdetaitelijat, poliitikot, viestintäihmiset tai muuten julkisuudesta tunnetut henkilöt.
Työn tarkoituksena on saada syvempää ymmärrystä tavallisten käyttäjien toiminnasta Twitterissä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Täten yritysten olisi tehokkaampaa hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia markkinointi- ja viestintätarkoituksiin, millä on yhä tärkeämpi rooli nykypäivän yritysmaailmassa. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun, ajatushautomo Kurion ja mediayhtiö MTV:n kanssa osana Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanketta.
Työssä tutkitaan tavallisen Twitterin käyttäjän toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Tutkimuksen pääongelmana on selvittää, mitä yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter merkitsee sen tavalliselle käyttäjälle. Alaongelmina ovat, mitä tavallinen käyttäjä tekee Twitterissä, miten hän käyttää sitä ja miksi hän käyttää sitä. Näin päästään selville siitä, miten tavallinen käyttäjä toimii Twitterissä. Tutkimuksen aineistonhankintamenetelminä on käytetty teemahaastattelua ja havainnointia, jotta tutkittavasta ilmiöstä saadaan selville erilaista tietoa ja erityyppisiä näkökulmia.
Teoreettisen viitekehyksen ensimmäisessä luvussa paneudutaan aluksi käsitteeseen sosiaalinen media, sen syntyyn sekä merkitykseen tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Tämän jälkeen keskitytään tarkemmin Twitteriin: minkälainen palvelu se on, milloin se on saanut alkunsa, miten siellä käyttäydytään, mikä sen rooli on ja miltä sen tulevaisuus näyttää. Toinen pääluku tarkastelee kuluttajakäyttäytymistä ja erityisesti kuluttajakäyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Luvussa paneudutaan käsitteisiin kuten tarpeisiin ja motiiveihin.
Tutkimuksen perusteella Twitteriä käytetään eniten uutisten, ajankohtaisten asioiden ja keskusteluiden seuraamiseen. Twitteriä käytetään myös enemmän asioiden seuraamiseen kuin niistä tviittaamiseen. Kestollisesti eniten aikaa kulutetaan Twitterissä iltaisin, jolloin sieltä etsitään uteliaasti mielenkiintoisia asioita. Twitterin käytön motiiveista saatiin erilaista tietoa eri aineistonhankintamenetelmillä. Haastateltavat henkilöt kokevat tärkeimmiksi tietoperäiset motiivit ja näiden jälkeen ajanvietteen. Sosiaalinen yhteys on heidän mielestään vähiten vaikuttava motiivi. Sen sijaan havainnoinnin perusteella Twitteriä käytetään eniten sosiaalisen yhteyden motiiveista; ihmisten kohtaaminen koetaan selvästi tärkeimmäksi Twitterin käytön syyksi. Toiseksi eniten sitä käytetään ajanvietteellisistä motiiveista ja vähiten tietoperäisistä motiiveista.
Työn tarkoituksena on saada syvempää ymmärrystä tavallisten käyttäjien toiminnasta Twitterissä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Täten yritysten olisi tehokkaampaa hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia markkinointi- ja viestintätarkoituksiin, millä on yhä tärkeämpi rooli nykypäivän yritysmaailmassa. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun, ajatushautomo Kurion ja mediayhtiö MTV:n kanssa osana Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanketta.
Työssä tutkitaan tavallisen Twitterin käyttäjän toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Tutkimuksen pääongelmana on selvittää, mitä yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter merkitsee sen tavalliselle käyttäjälle. Alaongelmina ovat, mitä tavallinen käyttäjä tekee Twitterissä, miten hän käyttää sitä ja miksi hän käyttää sitä. Näin päästään selville siitä, miten tavallinen käyttäjä toimii Twitterissä. Tutkimuksen aineistonhankintamenetelminä on käytetty teemahaastattelua ja havainnointia, jotta tutkittavasta ilmiöstä saadaan selville erilaista tietoa ja erityyppisiä näkökulmia.
Teoreettisen viitekehyksen ensimmäisessä luvussa paneudutaan aluksi käsitteeseen sosiaalinen media, sen syntyyn sekä merkitykseen tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Tämän jälkeen keskitytään tarkemmin Twitteriin: minkälainen palvelu se on, milloin se on saanut alkunsa, miten siellä käyttäydytään, mikä sen rooli on ja miltä sen tulevaisuus näyttää. Toinen pääluku tarkastelee kuluttajakäyttäytymistä ja erityisesti kuluttajakäyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Luvussa paneudutaan käsitteisiin kuten tarpeisiin ja motiiveihin.
Tutkimuksen perusteella Twitteriä käytetään eniten uutisten, ajankohtaisten asioiden ja keskusteluiden seuraamiseen. Twitteriä käytetään myös enemmän asioiden seuraamiseen kuin niistä tviittaamiseen. Kestollisesti eniten aikaa kulutetaan Twitterissä iltaisin, jolloin sieltä etsitään uteliaasti mielenkiintoisia asioita. Twitterin käytön motiiveista saatiin erilaista tietoa eri aineistonhankintamenetelmillä. Haastateltavat henkilöt kokevat tärkeimmiksi tietoperäiset motiivit ja näiden jälkeen ajanvietteen. Sosiaalinen yhteys on heidän mielestään vähiten vaikuttava motiivi. Sen sijaan havainnoinnin perusteella Twitteriä käytetään eniten sosiaalisen yhteyden motiiveista; ihmisten kohtaaminen koetaan selvästi tärkeimmäksi Twitterin käytön syyksi. Toiseksi eniten sitä käytetään ajanvietteellisistä motiiveista ja vähiten tietoperäisistä motiiveista.