SPR:n toiminta suuronnettomuustilanteessa : suuronnettomuusharjoitus Pärnäisten merialueella
Aftab, Golala; Plysjuk, Tero (2014)
Aftab, Golala
Plysjuk, Tero
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060612048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060612048
Tiivistelmä
Suuronnettomuustilanteet koskettavat yleensä monen ihmisen elämää yhdellä kertaa, joten
niihin on hyvä varautua oikein, varsinkin ammattilaisten. Tämä opinnäytetyö on osana AMOVIRKE
–projektia (Ammatillisen Osaamisen ja Viranomaisyhteistyön Kehittäminen), jonka tavoitteena
on kehittää viranomaisten yhteistyötä sujuvampaan suuntaan ja luoda mahdollisuuksia
harjoitella poikkeusolosuhteissa toimimista. Vain käytännön harjoittelun kautta voidaan saada
arvokasta kokemusta, miten poikkeusolosuhteissa tulisi toimia tunteiden ja ihmisten sekasorron
keskellä. Tämä opinnäytetyö kuvaa OTTO –suuronnettomuusharjoitukseen osallistuneen Suomen
Punaisen Ristin toimintaa. Suomen Punaista Ristiä edusti Turussa aluetoimistoa pitävä
Turunmaan yksikkö. He laativat onnettomuusharjoitusta varten tavoitteet ja suunnitelman harjoiteltavista
toiminnoista.
Suomen Punaisen Ristin toimintaa arvioitiin saadun palautteen pohjalta. Tämä opinnäytetyö
sisältää kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän analysoimalla induktiivisesti saatua palautetta ja
myös kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän, jolla arvioitiin kirjauslomakkeen täytön onnistumista.
Kaikki tätä työtä varten kerätty aineisto oli valmiiksi saatavilla OTTO –
suuronnettomuusharjoituksen järjestäjien toimesta. Tuloksia verrattiin tavoitteisiin, joiden pohjalta
tehtiin analyysi.
Suomen Punaisen Ristin Turunmaan yksikkö sai pääosin hyvää palautetta. Se koettiin luotettavana
ja tarpeellisena. Ammattitaitoisiksi kehutuille vapaaehtoisille olisi ollut enemmänkin tarvetta.
Palautteesta välittyi viesti, että toimijat pyrkivät aktiivisuuteen ja kehittämään itseään todenmukaisin
keinoin, vaikka itse onnettomuus olikin vain harjoitus. Tavoitteisiin päästiin siis melko
hyvin. Kehittämistä löytyi pääosin yhteyshenkilön puutteesta ja siihen liittyvästä viestinnästä.
Palautetta itsessään oli vähän, joten kovinkaan luotettavaa tutkimustietoa ei voida työn perusteella
laatia. Luotettavimpina voitiin pitää toimijoiden itse antamaa palautetta kehittämisehdotuksista
ja onnistumisista.
niihin on hyvä varautua oikein, varsinkin ammattilaisten. Tämä opinnäytetyö on osana AMOVIRKE
–projektia (Ammatillisen Osaamisen ja Viranomaisyhteistyön Kehittäminen), jonka tavoitteena
on kehittää viranomaisten yhteistyötä sujuvampaan suuntaan ja luoda mahdollisuuksia
harjoitella poikkeusolosuhteissa toimimista. Vain käytännön harjoittelun kautta voidaan saada
arvokasta kokemusta, miten poikkeusolosuhteissa tulisi toimia tunteiden ja ihmisten sekasorron
keskellä. Tämä opinnäytetyö kuvaa OTTO –suuronnettomuusharjoitukseen osallistuneen Suomen
Punaisen Ristin toimintaa. Suomen Punaista Ristiä edusti Turussa aluetoimistoa pitävä
Turunmaan yksikkö. He laativat onnettomuusharjoitusta varten tavoitteet ja suunnitelman harjoiteltavista
toiminnoista.
Suomen Punaisen Ristin toimintaa arvioitiin saadun palautteen pohjalta. Tämä opinnäytetyö
sisältää kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän analysoimalla induktiivisesti saatua palautetta ja
myös kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän, jolla arvioitiin kirjauslomakkeen täytön onnistumista.
Kaikki tätä työtä varten kerätty aineisto oli valmiiksi saatavilla OTTO –
suuronnettomuusharjoituksen järjestäjien toimesta. Tuloksia verrattiin tavoitteisiin, joiden pohjalta
tehtiin analyysi.
Suomen Punaisen Ristin Turunmaan yksikkö sai pääosin hyvää palautetta. Se koettiin luotettavana
ja tarpeellisena. Ammattitaitoisiksi kehutuille vapaaehtoisille olisi ollut enemmänkin tarvetta.
Palautteesta välittyi viesti, että toimijat pyrkivät aktiivisuuteen ja kehittämään itseään todenmukaisin
keinoin, vaikka itse onnettomuus olikin vain harjoitus. Tavoitteisiin päästiin siis melko
hyvin. Kehittämistä löytyi pääosin yhteyshenkilön puutteesta ja siihen liittyvästä viestinnästä.
Palautetta itsessään oli vähän, joten kovinkaan luotettavaa tutkimustietoa ei voida työn perusteella
laatia. Luotettavimpina voitiin pitää toimijoiden itse antamaa palautetta kehittämisehdotuksista
ja onnistumisista.