Kahdeksasluokkalaisten näkemyksiä koulusta sosiaalisena tilana
Pasanen, Ida (2016)
Pasanen, Ida
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601271682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601271682
Tiivistelmä
Abstrakti
Pasanen Ida. Kahdeksasluokkalaisten näkemyksiä koulusta sosiaalisena tilana. Kevät 2016. 33 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kahdeksasluokkalaisten näkemyksiä sosiaalisesta tilasta sekä hyvinvoinnista koulussa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Koululaisten näkemyksiä ja kokemuksia selvitettiin ryhmähaastattelujen avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kahtatoista kahdeksasluokkalaista nuorta yläkoulussa. Aineiston analysointi tapahtui teemoittelun avulla.
Kahdeksasluokkalaiset nuoret osasivat nimetä positiivisia asioita kouluun liittyen sekä kertoa kokemuksia positiivisista tilanteista, jotka olivat tapahtuneet koulussa viimeisen viikon aikana. He myös kokivat yksimielisesti, että koulussa on luotettavia, mukavia aikuisia, keiden kanssa voi tarvittaessa keskustella.
Haastateltavat nuoret eivät osanneet nimetä asioita, joihin haluaisivat suoraan koulussa vaikuttaa. Osa nuorista toi esille asioita, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti olotilaan koulupäivän aikana, mutta he eivät tienneet, kuinka niihin voisi tuoda muutosta.
Jokainen haastateltava kahdeksasluokkalainen nuori nimesi parhaaksi asiaksi koulussa kaverit. Nuorten mainitsemiin lempipaikkoihin tai -tilanteisiin oli jokaisella kerralla yhdistetty koulukaverit. Koulun henkilökuntaa ei yhdistetty mieluisiin hetkiin koulussa.
Nuorten puheista nousi esille puhumattomuus koulussa, heidän kanssa ei keskustella asioista, vaan opettajilla on enemmänkin kontrolli oppilaisiin. Keskustelevan otteen lisäksi nuoret eivät tuoneet haastatteluissa asioita joihin haluaisivat suoraan vaikuttaa. Nuorten oman äänen käyttäminen sekä vaikuttaminen jäivät vähäiselle huomiolle nuorten puheissa. Nuorilähtöisen ajattelun tukeminen ei näkynyt nuorten haastatteluvastauksissa.
Laajemmin voisi ymmärtää, että koulu ja kasvatustoiminta toimivat logiikalla, jossa yksilökeskeisyys vallitsee. Nuorisotyössä yhteisöllisyys näyttäytyy vahvemmin ja nuorisotyön roolia koulussa on pohdittu tutkimuksessa nuorten kouluviihtyvyyttä tukevana tekijänä.
Keskeisiä käsitteitä: koulu, kohtaaminen, sosiaalinen tila, kouluviihtyvyys
Pasanen Ida. Kahdeksasluokkalaisten näkemyksiä koulusta sosiaalisena tilana. Kevät 2016. 33 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kahdeksasluokkalaisten näkemyksiä sosiaalisesta tilasta sekä hyvinvoinnista koulussa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Koululaisten näkemyksiä ja kokemuksia selvitettiin ryhmähaastattelujen avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kahtatoista kahdeksasluokkalaista nuorta yläkoulussa. Aineiston analysointi tapahtui teemoittelun avulla.
Kahdeksasluokkalaiset nuoret osasivat nimetä positiivisia asioita kouluun liittyen sekä kertoa kokemuksia positiivisista tilanteista, jotka olivat tapahtuneet koulussa viimeisen viikon aikana. He myös kokivat yksimielisesti, että koulussa on luotettavia, mukavia aikuisia, keiden kanssa voi tarvittaessa keskustella.
Haastateltavat nuoret eivät osanneet nimetä asioita, joihin haluaisivat suoraan koulussa vaikuttaa. Osa nuorista toi esille asioita, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti olotilaan koulupäivän aikana, mutta he eivät tienneet, kuinka niihin voisi tuoda muutosta.
Jokainen haastateltava kahdeksasluokkalainen nuori nimesi parhaaksi asiaksi koulussa kaverit. Nuorten mainitsemiin lempipaikkoihin tai -tilanteisiin oli jokaisella kerralla yhdistetty koulukaverit. Koulun henkilökuntaa ei yhdistetty mieluisiin hetkiin koulussa.
Nuorten puheista nousi esille puhumattomuus koulussa, heidän kanssa ei keskustella asioista, vaan opettajilla on enemmänkin kontrolli oppilaisiin. Keskustelevan otteen lisäksi nuoret eivät tuoneet haastatteluissa asioita joihin haluaisivat suoraan vaikuttaa. Nuorten oman äänen käyttäminen sekä vaikuttaminen jäivät vähäiselle huomiolle nuorten puheissa. Nuorilähtöisen ajattelun tukeminen ei näkynyt nuorten haastatteluvastauksissa.
Laajemmin voisi ymmärtää, että koulu ja kasvatustoiminta toimivat logiikalla, jossa yksilökeskeisyys vallitsee. Nuorisotyössä yhteisöllisyys näyttäytyy vahvemmin ja nuorisotyön roolia koulussa on pohdittu tutkimuksessa nuorten kouluviihtyvyyttä tukevana tekijänä.
Keskeisiä käsitteitä: koulu, kohtaaminen, sosiaalinen tila, kouluviihtyvyys