Palomäen palvelutalon hoitajien kokemuksia autonomisesta työvuorosuunnittelusta
Valmu, Maiju; Ritvanen, Iina; Huttunen, Julia (2016)
Valmu, Maiju
Ritvanen, Iina
Huttunen, Julia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601081165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601081165
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Palomäen palvelutalon hoitajien mielipiteitä ja kokemuksia autonomisesta työvuorosuunnittelusta ja sen vaikutuksista työssä jaksami-seen. Työaika-autonomia tarkoittaa yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, jossa työntekijät suunnittelevat itse omat työvuoronsa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja reunaehtojen puit-teissa. Aihe tuli Palomäen palvelutalon palveluasumisen ohjaajalta. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jossa oli sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Kohderyhmänä oli palvelutalon 37 hoitajaa, joista 33 vastasi kyselyyn. Monivalintakysymykset analysoitiin SPSS tilasto-ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä.
Tuloksissa ilmeni, että autonominen työvuorosuunnittelu vaikutti positiivisesti hoitajien työssä jaksamiseen. Suurimpana tekijänä työssä jaksamisessa pidettiin omiin työvuoroihin vaikuttamista. Lisäksi esiin nousi riittävän unen tärkeys sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Työaika-autonomian etuina pidettiin riittävän vapaa-ajan jäämistä esimerkiksi harrastuksiin. Myös ergonomisuuden työvuorosuunnittelussa koettiin parantuneen. Kyselylomakkeista kävi ilmi, että tasa-arvo, valinnanvapaus, ergonomisuus ja työvuorot eivät toteutuneet hoitajien mielestä riittävästi. Lisäksi hoitajat kaipasivat perehdytystä ja lisää aikaa suunnitteluun. Opinnäytetyön otos oli pieni, joten tuloksia ei voida yleistää. Niitä voidaan kuitenkin hyödyntää muissa yksiköissä työaika-autonomian kehittämisessä.
Tuloksissa ilmeni, että autonominen työvuorosuunnittelu vaikutti positiivisesti hoitajien työssä jaksamiseen. Suurimpana tekijänä työssä jaksamisessa pidettiin omiin työvuoroihin vaikuttamista. Lisäksi esiin nousi riittävän unen tärkeys sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Työaika-autonomian etuina pidettiin riittävän vapaa-ajan jäämistä esimerkiksi harrastuksiin. Myös ergonomisuuden työvuorosuunnittelussa koettiin parantuneen. Kyselylomakkeista kävi ilmi, että tasa-arvo, valinnanvapaus, ergonomisuus ja työvuorot eivät toteutuneet hoitajien mielestä riittävästi. Lisäksi hoitajat kaipasivat perehdytystä ja lisää aikaa suunnitteluun. Opinnäytetyön otos oli pieni, joten tuloksia ei voida yleistää. Niitä voidaan kuitenkin hyödyntää muissa yksiköissä työaika-autonomian kehittämisessä.